Antinniemen Asukasyhdistys

Valkeakoskella toimiva asukasyhdistys


Jätä kommentti

KULMAN KUULUMISET 1/ 2014

IMG_2570

 

KULMAN KUULUMISET 1/2014 SISÄLLYS

Puheenjohtajan mietteitä: Timo Saarelainen

Muista nämä ja sitä sun tätä

Säterin nousu ja tuho: Heikki Mikkola

Antinniemeläisiä yrittäjiä – Cabassi Oy – Henttosen perheen paperikassitehdas: Jussi Henttonen

Mietiskelyä ajonopeuden merkityksestä: Jouko Airola

Uusia antinniemeläisiä: Kääriäiset ja Tanskaset

Aerobiccaaja: Milja Lumme

Lajitelu  kerros- ja kerrostaloissa   sekä pienkiinteistöissä

Sosiaali- ja terveyslautakunnan kuulumisia: Riitta Haapala

 

Kulman Kuulumiset 1/2014 toimitus: Annu Arola

 

                     

  PUHEENJOHTAJAN MIETTEITÄ               

 Kevään aikana on Antinniemestä kaadettu paljon vanhoja puita. Monet niistä jo elämänsä ehtoossa. Koivuilla latvan kuivuminen on selvä merkki puun alkavasta lopusta. Talojen vieressä olevat suuret puut ovat ongelmia monella tavalla. Juuret tunkeutuvat taloon tai murtavat sokkelin. Ukkosella puut juurineen ovat väylä salamalle, joten rakennuksen lähellä olevat puut on syytä poistaa. Yksittäisten puiden kaatoon ei nyt tarvita maisematyölupaa, vaan  kaupungin metsäinsinöörin kaatolupa riittää. Hyvä näin.

Antinniemessä uusien talojen rakentaminen suurine koneineen ei ole aiheuttanut liikenteellisiä ongelmia. Ongelma on sensijaan  on asukkaiden liikennekäyttäytyminen. Aluenopeus Antinniemessä on 40km/h. Aluerajoitusmerkki on heti Asemantielle käännyttäessä. Sitä rikotaan niin autoilla kuin mopoilla.  

Toinen liikenteen ongelma on pyörailijät. Antinniemessä ei ole YHTÄÄN pyörätietä. Aikuisten pitäisi olla mallina lapsille oikeasta ajotavasta. Nyt tietyt aikuiset ajavat tien vasenta puolta jatkuvasti.  Aikuisille ei myöskään  kuulu ajo-oikeus jalkakäytävällä. Ja näiden esimerkkien avullako lapset oppivat liikenteen säännöt?  Toivon pientä parannusta.

Timo Saarelainen, puheenjohtaja

Timo Saarelainen,
puheenjohtaja

Kolmas liikenneongelma on Antinkulman hankala liikenneympäristö. Kääntyvä liikenne Antinniemeen on aiheuttanut vaaraa niin keskustaan ajaville autoille kuin pyöräilijöille, jotka ajavat Lempääläntietä pohjoiseen. Pensaat vaikeuttavat näkyvyyttä Lempääläntiellä ja Antinniementiellä. Tämäkin edellyttää liikenteeseen pientä nopeutta.  

Asukasyhdistys on kysellyt toimintaan ehdotuksia ja kommentteja nykyisestä toiminnasta. Vastauksia on tullut kovin vähän. Toivottavasti tämä ei tarkoita ”ei kiinnosta”.

Hyvää kesää kaikille!

 

 

MUISTA  NÄMÄ

Puheenjohtaja Timo Saarelainen, Antinniementie 13 , timo.saarelainen@pp.inet.fi,  gsm 040-5834415

Varapuheenjohtaja Jouko Airola, Antinniementie 12, jouko.airola@pp.inet.fi, gsm 045-6707171

Sihteeri Annu Arola, Antinniementie 52, annu.arola@pp2.inet.fi, gsm 040-7276723

Rahastonhoitaja Esa Ventonen, Antinniementie 15 , esa.ventonen@pp.inet.fi, gsm 040-5432905

Alpo Survonen, Antinniementie 3 , alpo.survonen@suomi24.fi, gsm 0400-799196

Heikki Mikkola, Antinniementie 42, heikki.mikkola1@gmail.com, gsm 040-5770812

Jussi Henttonen, Rengastie 24, jussi.henttonen@cabassi.fi

 

        Muistathan, että asukasyhdistyksellä on omat nettisivut, jotka löytyvät osoitteesta

        http://antinniemenasukasyhdistys.wordpress.com

  Löydät sivut myös googlaamalla Antinniemen asukasyhdsitys.

      Kotisivuille voi jokainen jäsen antaa juttuja!

KULMAN  KUULUMISET  1/2014

Kulman Kuulumisia on julkaistu paperiversiona asukasyhdistyksen perustamisesta lähtien.

Kustannussyistä nykyinen hallitus päätti, että Kulman Kuulumiset siirretään asukasyhdistyksen

kotisivuille. Ne jäsenet, joilla ei ole nettiyhteyksiä, saavat edelleen paperisen version.

Jos uusia sähköpostin käyttäjiä tulee, olkaa hyvät ja ilmoittakaa sähköpostiosoitteenne sihteerille,

jotta vältytään kustannuksia aiheuttavasta kopioinnista.

Hallitus myös mieluusti kuulisi mielipiteitä nyt ensimmäisen kerran julkaistusta Kulman Kuulumisten

nettiversiosta! Risuja ja ruusuja voi lähettää sihteerille.

 

euro
        Antinniemen asukasyhdistyksen tilinumero

    FI37 5494 0920 093202  Valkeakosken Osuuspankki

euro

 Voit tarkistaa jäsenmaksun maksamisen rahastonhoitajalta.

 

ASUKASYHDISTYKSEN  MIELIPIDETIEDUSTELU

Keväällä jaettiin jäsenistölle sekä sähköpostilla että postilaatikoihin (sähköpostittomille) asukasyhdistyksen mielipidetiedustelu.

Sen avulla pyrittiin kartoittamaan jäsenistön mielipiteitä asukasyhdistyksen toiminnasta ja saamaan myös vinkkejä 

mahdollisista parannusehdotuksista.

Valitettavasti palautettuja vastauksia oli kovin vähän. Jos jäsenistöä vielä kiinnostaa vastata,

ota yhteys sihteeriin ja pyydä lomake täytettäväksi.

Mielipiteitä otetaan vastaan jatkuvasti, jos aihetta jäsenistön mielestä on.

IMG_0881

ANTINNIEMEN  RANTOJEN  HARVENNUSHAKKUUT

UPM on suorittanut kesäkuun alussa Lotilan järven rantametsikössä Antinniementie 42:n ja Antinkärjen

välisellä rantaosuudella katselmuksen kaupungin rakennustarkastajan, metsäinsinöörin ja ympäristöpuolen jäsenen kanssa.

Ranta-alueelle on tehty merkinnät kaadettavaksi aiottujen puiden runkoihin maalilla. 

Laadittu kaatosuunnitelma menee rakennuslautakunnan syksyiseen kokoukseen hyväksyttäväksi.

Puut ovat lahoja tai monessa oli pakurikääpä, joka aiheuttaa puun katkeamisen muutaman vuoden päästä tai nojaavat tonteille jne.

Hakkuun peruste on huonokuntoisten/vaarallisten puiden poisto!

 

SÄTERIN NOUSU JA TUHO

 

 

IMG_3077

 

IMG_3080

 Säteri Oy perustettiin Valkeakoskelle 1941.

Kuituteollisuus aloitettiin  Jääskessä Vuoksenjoki-varressa  sijaitsevassa tehtaassa. Ensimmäinen Kuitu Oy jäi sodassa rajan taakse.

Suomeen piti kuitenkin saada tekstiiliteollisuudelle raaka-ainetta valmistavaa teollisuutta. Rajan taakse jäänyt kuitutehdas siirrettiin Suomen puolelle. Tehtaan sijoituspaikaksi valittiin Valkeakoski helmikuun 1.  päivänä  1941.

Valkeakosken Kirjasniemeen  alkoi nousta keväällä liukosellusta kuitua valmistava tehdas, jonka nimeksi tuli Säteri Osakeyhtiö. Tehtaan rakentamiseen tarvittiin paljon rakennusmiehiä, joita tulikin Valkeakoskelle ympäri Suomea. Aluksi nämä rakennusmiehet asuivat viidessä suuressa parakissa perheiden jäädessä kotiseudulleen.  Säteri alkoi pian kuitenkin rakentaa myös muunlaisia perheille sopivia asuntoja Säterin vieressä sijaitsevalle tontille ja Ulvajanniemeen. Osan asunnoista rakensivat työntekijät itse ja niin parakkiasuntoalue ja Ulvajanniemen asunto-alue alkoi muodostua.

Tehdas käynnistyi v. 1943 ja alkuvuosien tuotanto oli sillaa, jonka nimi vuosikymmenten aikana on vaihtunut. Sillan jälkeen  oli 60-luvulla raionvilla. 70-luvulla tulivat tuotantoon viskoosikatkokuitu ja viskoosikuitu. Tehtaan käynnistyessä alkoi Valkeakoskelle tulla paljon uutta väkeä, enin osa Karjalan kannaksen evakkoja. Väki asutettiin ympäri Valkeakoskea ullakoille ja saunakamareihin. Vuokra-asuntoja kun ei ollut tarjota. Siihen aikaan Valkeakoskella asuttiin vanhoissa yhdenperheen omakotitaloissa.

Kehitystä ja kansainvälistymistä 1940-luvulla

V. 1941 alkoivat rakennustyöt Kirjasniemessä. Korjauspajarakennus syksyllä ja kuusi asuintaloa, niin sanotut alppitalot Alppikadun varteen. Samana vuonna perustettiin Säterille tehdaspalokunta. V. 1943 kehrättiin sillaa Säterin sillatehtaalla. Rikkihiilen valmistus aloitettiin ja kampaamo käynnistyi myös v. 1943. V. 1944  valmistui Säterin lankatehtaan tuotantorakennus ja tuotanto alkoi. Seuraavana vuonna 1945 valmistui hallintorakennus. Säteri-langan nimi vaihtui 60-luvulla raion-silkiksi. Sen tuotanto loppui kesällä 1980. Vuosina 1946 – 1949 Säteritehdas laajeni ja alettiin valmistaa viskoosisieniä kokeilumielessä. Asuntoja alettiin rakentamaan Kirjasniemeen, jolloin Kirjaslinna, Kirjasniemi 1 ja 2 valmistuivat. Samoihin aikoihin valmistui 89 omakotitaloa  Ulvajanniemeen.

1950-luvulla perustettiin Ulvaja Osakeyhtiön kaksi kerrostaloa ja viisi virkailija-asuntoa Kirjasniemeen. Itse tehtaalle valmistui suolatehdas, jossa alettiin ottaa talteen viskoosinteon sivutuotteena muodostuvaa natriumsulfaattia. Säterillä tapahtui v. 1950 luvulla itse asiassa aika paljon. Rakennettiin keskusvarastorakennus, perustettiin Säterin avustuskassa, voimalaitokseen tehtiin lisätehoa, rakennettiin sillankehruukone sekä rikkihiilitehtaan laajennus. Samaan aikaan valmistui kolme uutta kerrostaloa Ulvajanniemeen. Kelmutehtaan rakennustyöt valmistuivat valtion lainan turvin v. 1955.  Kapasiteettia oli aluksi 1.500 tonnia/vuosi ja kauppanimenä oli Sellofinn. Synteettisten lankojen kihartamista kokeiltiin ja varsinainen tuotanto alkoi v. 1956. Langan kauppanimeksi tuli Finncrebe. V. 1959 sillasta tuli raionvilla ja säteristä raionsilkki. Kuten huomataan, Säteri ei ole vain tehtaan nimi, vaan myös tuotenimi.

1960-luvulla rakentaminen jatkui kiivaana. Tuli ksantaattitehdas rikkihiilen tiloihin, varastotiloja valmistui. Uusi kehruukone valmistui ja otettiin käyttöön v. 1965. Kelmutehtaan uusi tuote,  polyeteenikalvo, otettiin tuotantoon. Kelmutehtaan nimi muutettiin kalvotehtaaksi ja raionsilkki- tehtaalle tuli seitsemän uutta nelson-kehruukonetta. Myös rikkivedyn ja rikkihiilen tuotantolaitos avattiin.

1970-luvulla, tarkemmin v. 1971 siirrettiin Säteri Koneen aikakauteen. Kerilon Ltd Torniossa fuusioitiin Säteriin ja Säteri sai tytäryhtiöitä. Säterin henkilöstömäärä oli parhaimmillaan 2.580 henkilöä. Sienitoiminta loppui siirtyen Visella Oy:lle. Raionvillatehtaalle tuli nonwoven lyhytkuitua valmistava tuotantolinja. Kalvotehdas lopetettiin ja koneet myytiin Yhtyneet Paperitehtaat Oy:lle ja 134 henkilöä siirtyi Yhtyneiden palvelukseen. Säteri Oy:n omistus siirtyi 90%:sesti Kemiralle ja Säteristä tuli Kemira Fibres. Kelmun valmistus loppui ja sen tiloihin rakennettiin kehruulinja 6. Rikkihiilen valmistus loppui v. 1975 ja tuontirikkihiilen varasto rakennettiin Raumalle. Voimalaitos siirtyi turpeenpolttoon ja jätevedenpuhdistamo rakennettiin.

IMG_3079

Pikkujoulut ovat menneisyyttä. Viimeisissä pikkujouluissa esiintyi Kipparikvartetti.

1980-luvulla otettiin käyttöön lietteenpolttolaitos ja säterin parakit purettiin. Parakki-alueelle jäi vain Säterin puoti, joka sekin purettiin v. 1985 ja samalla loppui puodin toiminta. Viskoosifilamentin tuotanto lopettiin v. 1980 ja sen koneet myytiin Meksikoon ja Kreikkaan. Siitä, käynnistyivätkö koneet ikinä, ei ole tietoa. Huhu kertoo, että Meksikoon myydyt koneet löytyvät Meksikon lahden pohjasta. Viskoosifilamentin loputtua osa henkilökunnasta, noin 30, siirtyi Mix-vaate yhtiöön sekä Keru Oy:lle (14 henkilöä),  joka tuli Valkeakoskelle Hyvinkäältä. Loput henkilökunnasta siirtyi villatehtaan puolelle ja osa eläköityi.Tällä vuosikymmenellä  rakennettiin 7-linjalle 130 m korkea kaasupiippu.  Itse 7-linja käynnistyi v. 1981 ja myös uusi kaatopaikka perustettiin Mahlianmaalle. Säterillä oli myös muuta toimintaa, kuten värjäämö, jossa värjättiin lankaa ja kankaita. Sen toiminta loppui myös 80- luvulla.

IMG_3078

Tarina on lainaus Säterin ruokalan silloisen emännän, Vieno Mannelkuusen haastattelusta. Hän asui Antinniemessä v. 1948 – 1985.

1990-luvulla aloitettiin palamattoman Visil-kuidun markkinointi. Kuitua oli kehitetty jo vuosikaudet, mutta sen markkinoinnissa ja valmistuksessa oli paljon vaikeuksia. V. 1993 Kemira Oy yhtiöitti Säterin ja niin syntyi Säteri Fibres Oy. V.  1997 syntyi Kemira Oy:n ja Indonesialaisen PT Inti Indoraion Utaman välille kauppasopimus, jossa Säteri Fibres Oy siirtyi osaksi indonesialaista yritystä. Pahaksi onneksi Tanoton veljeksistä Polar,  jolla oli kiinnostusta viskoosintekoon, kuoli lento-onnettomuudessa pian yrityskaupan jälkeen. Jäljelle jäänyt  Sukanto Tanoto oli pääosin kiinnostunut palmuöljystä ja rahoitustoimintaan liittyvästä bisneksestä. Säterin toiminta alkoi vaikeutua, kun siirryttiin 2000-luvulle. Kiinaan pystytettiin viskoosia valmistava tehdas v. 2004 ja myös viskoosin valmistuksen raaka-aineen, liukosellun, valmistus alkoi kiinnostaa Sukantoa. Pian oli nähtävissä, kuinka Säterin Valkeakosken tehtaan alasajo oli alkanut. Investoinnit loppuivat ja tehdas alkoi ränsistyä. Kehitystyö, jota tälläinen ala välttämättä vaatiin, loppui. Koneisiin ei tehty enää uudistuksia ja huollot ja korjaustoimet alkoivat olla kosmeettisia. Vain välttämätön tehtiin ja sekin hutiloimalla. Oma voimalaitos siirtyi Fortumille ja korjauspaja Pointolle. Siitä syntyi lentävä lause ”omat tekee urakalla ja Pointo porukalla”. Kiinalaista omistajaa kiinnosti vain rahavirtojen ja Visil-kuidun patentin siirtäminen Kiinaan. En tässä lähde sen paremmin erittelemään, mitä kaikkea muuta tapahtui, mutta Säteri meni konkurssiin v. 2008 joulukuussa ja kaikki yli 300 työntekijää irtisanottiin. Tehdas oli seis kaksi vuotta ja aloitti toimintansa taas vuoden 2011 tammikuussa, jolloin Hyvinkäällä toimiva Neo Industrial käynnisti tehtaan. Säterin tehtaan uusi käynnistyminen oli heti alusta alkaen suurissa vaikeuksissa johtuen raaka-aineen, liukosellun, saantivaikeuksista ja korkeasta ostohinnasta. Myös lopputuotteen myyntihinta romahti, jolloin toimintaedellytyksiä ei ollut ja tehdas lomautti lähes koko henkilökunnan kesällä 2011. Vain 30 henkilöä jäi töihin pitämään tehdasta kunnossa uutta nousua varten. Uusi nousu jäi kuitenkin näkemättä ja niinpä 06.03.2013 tuli uusi konkurssi, joka lopetti Säterin tehtaan tuotannollisen toiminnan lopullisesti.

Aika näyttää, mitä tehdas-alueella tapahtuu seuraavien vuosien aikana. Tätä kirjoittaessani alue on siivottu myrkyistä vapaaksi ja aluetta vartioidaan kameravalvonnan välityksellä. Sanomattakin on selvää, että eräs vaihe suomalaisessa ja valkeakoskelaisessa teollisuudessa on ohi.  Itse aloitin Säterillä 26.08.1976 ja lopetin 14.02.2014. Syy, minkä vuoksi tämä juttu on tehty Kulman Kuulumisiin, löytyy siitä, että myös antinniemeläisiä on ollut aikojen saatossa töissä Säterillä ja sieltä toimeentulonsa saaneet.

IMG_3076

 

Lähteenä käytetty Säterin historiikkia sekä Anja Hakalan artikkelia 1990-luvulla

Valokuvat Säterin henkilöstölehdestä v. 1952

 

Kirjoittaja Heikki Mikkola

 

ANTINNIEMELÄISIÄ YRITTÄJIÄ   –  CABASSI OY – HENTTOSEN PERHEEN PAPERIKASSITEHDAS

Kun asukasyhdistyksen hallituksen kokouksessa pohdittiin Kulman Kuulumisten tulevaa sisältöä syntyi ajatus siitä, että voisimme ehkä julkaista jonkinlaista juttusarjaa antinniemeläisistä yrittäjistä ja heidän yrityksistään.  Allekirjoittanut lupautui avaamaan tämän juttusarjan samalla tietysti toivoen, että muut yrittäjät rohkaistuisivat kirjoittamaan tuleviin lehtemme numeroihin.

HISTORIA

Cabassi Oy:n syntyminen juontaa aivan lapsuuteeni asti. Äidinäitini oli kirjoittanut satukirjan, jonka kuvituksessa oli lapsen mieltä kiihottava kuva joulupukin pajasta Korvatunturissa. Paja oli kuvassa organisoitu kiehtovasti erilaisiksi tuotantolinjoiksi, joilla liukuhihnojen ääressä eri vaiheissa  työskenteli  ahkera tonttuväki niin, että linjojen päässä suoraan Pukin säkkiin putoili uutuuttaan kiiltäviä leikkiautoja, puuhevosia, nukkeja jne. Tämä kuva mielessäni synnytti jo nuorena voimakkaan halun tulla joskus oman tehtaan omistajaksi.

Valkeakoskelle ja Antinniemeen perheemme muutti Helsingistä v. 1973, jolloin aloitin työt vientipäällikkönä silloisen Yhtyneitten Paperitehtaitten Paperituotteen säkkitehtaalla. Paperituotteella työskentely oli todella mielenkiintoista ja sain siellä runsaan ja monipuolisen kokemuksen paperinjalostusteollisuudesta. V. 1985 alussa oli mieleni kypsynyt aloittamaan oman yrityksen. Päätin ryhtyä valmistamaan jotain, jolla en kilpaile edellisen työnantajani kanssa. Valitsin tulevaksi tuotteeksi korkeatasoiset paperikassit erikoiskauppaan sekä yrityksille markkinointikäyttöön. Näin syntyi Cabassi Oy.

Ensimmäinen tuotteemme oli korkeatasoisesti painettu, kiiltävällä kalvolla laminoitu paperikassi, jonka suuosaan oli pujotettu värikkäät pehmeät nyörikannikkeet. Tällaisia kasseja näki siihen aikaan Euroopan isoissa kaupungeissa, mutta ei juurikaan Suomessa. Alkuun valmistimme kasseja käsin vaihetyönä ja silloin Cabassin Pispantallille rakennetussa tehdashallissa tuotanto vähän muistuttikin sitä satukirjan Joulupukin pajaa. V. 1990 saimme tuotantoon ensimmäisen automaattikoneen ja siitä lähtien voitiin kassien runko ajaa täysin automaattisesti ja käsityöksi jäi vain kannikeosan tekeminen. Tämä kassityyppi on edelleen tuotannossamme ja sen markkinointinimenä on ”Cabassi Classic”.

 

Cabassi kassi

 

Uusi vaihe tuotannossamme alkoi v. 2004, kun aloitimme kassien valmistuksen aivan uudella täysin automaattisella linjalla. Nyt tuotantoomme tuli kassi, joka on puhtaasti voimapaperista, myöskin korkeatasoisesti painettu, yläreuna siististi sisäänpäin käännetty ja varustettu paperinarukannikkein. Tämä kassi on nykyisin päätuotteemme ja se on saanut nimekseen ”Cabassi Light”. Tuotantotapamme takia meille on helppoa valmistaa sekä aivan pienet sarjat kuin myös suuret jopa satojen tuhansien kappaleiden sarjat.

Mainittujen kassilinjojen lisäksi meillä on tuotannossamme useita muita koneita, jotka palvelevat päätuotantoa eli kassien valmistusta. Näitä koneita ovat mm. arkkileikkuri ja laminointikone sekä useita pienempiä paperin kasittelyyn tarvittavia laitteita. Kassimateriaalin painatuksen olemme tähän mennessä teettäneet alihankintana offset-menetelmällä Hämeen Kirjapainossa Tampereella sekä joissain muissa painotaloissa.

CABASSI TÄNÄÄN

Tehtaamme toimii Pispantallin teollisuusalueella pääkadun eli Tikinmaankadun varressa aivan Saarioisten tehdasta vastapäätä. Ensimmäinen rakennusvaihe valmistui jo v. 1985, toinen v.  2004 ja kolmatta vaihetta ollaan parastaikaa rakentamassa niin, että valmista pitäisi olla elokuun loppuun mennessä. Lisää tilaa tarvitsemme, koska nykyiseen tehdashalliin ei enää mahdu yhtään uutta konetta. Ensimmäinen uuteen halliin tuleva kone on flexopainokone, joka painaa valmiita kasseja ja näin mahdollistaa pienet jopa muutamien satojen kappaleiden sarjat. Tämä kone saadaan tuotantoon syyskuussa.

Se, että olemme perheyritys, tarkoittaa myös hyvin kevyttä organisaatiota. Teimme sukupolvenvaihdoksen yrityksen johdossa v.  2011 alussa, jolloin perheemme nuorimmainen eli Joona otti toimitusjohtajana ohjat käsiinsä. Joonan toimipaikka on myyntikonttorillamme Helsingissä. Pääkaupunkiseudulla on myös suurin osa asiakaskunnastamme. Tehtaalla Valkeakoskella työskentelee 5-6 vierasta työntekijää. Allekirjoittanut ei myöskään ole kokonaan malttanut töitä jättää vaan käy lähes päivittäin tekemässä muutaman tunnin nuoremman polven avuksi.

Yrityksemme päämarkkina on kotimaassa ja suomalaisella kustannustasolla näyttää, että näin tulee pitkään olemaankin. Suurimpia asiakasryhmiä ovat erikoistavarakauppa, teollisuus, palvelut ja julkinen sektori. Kilpailua tulee paljon sekä Euroopasta että Aasiasta, mutta onneksi on paljon asiakkaita, joille on tärkeää ostaa kotimaisia tuotteita. Tähän sekä tuotteemme ja toimintamme korkeaan laatuun on menestyksemme perustunut jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan.

 MILTÄ TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ?

Uskomme vahvasti paperikassin tulevaisuuteen. Tätä tukee se, että luontoarvot käyvät päivä päivältä tärkeämmäksi yhteiskunnassa. On hyvä, että käytetyt materiaalit ovat toisaalta uusiutuvia ja toisaalta kierrätettävissä. Useissa EU-maissa on suunnitelmia joko verottaa muovikasseja tai kokonaan kieltää niiden käyttö ympäristöä roskaantumisen takia. Tämä seikka muokkaa paperikassille lisääntyvää kysyntää.

Lisäksi uskomme, että maamme talouselämän yksi tukijalka tulee jatkossa olemaan terveet, kehittymis- ja kasvuhakuiset PK-yritykset, jotka lisäksi usein ovat perhevetoisia. Tällaisena haluamme nähdä myös Cabassin tulevaisuuden, jota meilläkin nyt jo toinen sukupolvi on rakentamassa.

 

Kirjoittaja Jussi Henttonen

 Liitteenä kuva, jossa pari ”Cabassi Light” tyyppistä paperikassia  tehty Helsingin Kaupungille ja Tulikivelle

 

 

MIETISKELYÄ AJONOPEUDEN MERKITYKSESTÄ

auto vihreä

Yleensä autoilijoiden vauhtia pyritään hillitsemään argumenteilla, ettei pienellä nopeuden nostolla mitään voiteta, korkeintaan muutama minuutti. No, entäs jos tarkasteltaisiinkin asiaa vähän pitemmällä aikajänteellä. Nyt, kun autoissa on jo kaikki herkut, keskikulutuksineen ja keskinopeuksineen, on helppoa laskea, kuinka kauan on tullut istuttua ratin ääressä vuoden mittaan. Katselin muistiinpanoistani, että vuoden aikana on tullut ajettua 26.349 km. Keskinopeus oli ollut sekalaisessa ajossa 52 km/h. Tästä kun laskee sen autossa vietetyn ajan, saa aika mojovan tuntimäärän – 479 tuntia! Eli 12 täyttä työviikkoa. Tästä tulee mieleen, että entäpä jos olisin voinut ajaa nuo kilometrit teillä, joilla suurempi nopeus olisi ollut mahdollinen? Otetaanpa vain vaatimaton 2 km/h lisäys keskinopeuteen. Sillä olisin voinut käyttää johonkin hyödyllisempään jo 18 tuntia. Entäs jos olisin ajellut enemmän vaikkapa moottoriteillä, jolloin keskinopeus olisi voinut olla esim.  60 km/h. Silloin olisin voinut jo tehdä sitä muuta hyödyllistä peräti 58 tuntia enemmän!

60 km tunnissa

 Jos tuota, ehkä joillekin yllättävää tulosta skaalataan vähän isompiin mittoihin, niin nuo pienten hyötyjen argumentoijat joutuvat aika omituiseen valoon. Kun poliisi ilmoitti aikoinaan uusista ylinopeuden rajoista, saatiin kuulla, että tiukempi ote oli laskenut keskinopeuksia 1-2 km/h. Jos tuon oletetaan pitävän paikkansa koko Suomessa, niin mitähän siitä seuraa – ihan vaan noin teoreettisesti.

 Ajosuorite Suomessa oli pari vuotta vanhan tilaston mukaan noin 53.800 milj km/a, josta henkilöautojen osuus oli 46.200 km/a. En löytänyt mistään arviota siitä, mikä olisi kaikkien autojen keskinopeus, mutta otetaanpa vaikka tuo 60 km/h. Sillä nopeudella ratin ääressä tuhrautuu Suomessa 896 miljoonaa tuntia. Jos sitten se keskinopeus laskisi kaikilla sen 2 km/h, kuluisi vastaavasti 927 miljoonaa tuntia eli 31 miljoonaa tuntia enemmän. Se on yhtä kuin yli 16.000 henkilön vuotuinen työpanos. Eikös tuolla jo olisi merkitystä Suomen talouden kasvulle tai siis laskulle, jos sitä hukattua aikaa vaan halutaan lisätä? Vaikka kaikella ajolla on aina jokin tarkoitus, siihen käytetty aika on niiltä työikäisiltä, jotka eivät aja työkseen, aina pois jostain muusta tuottavammasta työstä tai perheen kanssa vietetystä ajasta. Voi myös esittää aiheellisesti kysymyksen, lisääntyykö riski joutua onnettomuuteen, jos tien päällä käytetty aika kasvaa?

 

70 km tunnissa

 Usein kuulee myös argumenttina nopeuksien laskulle kulutuksen vähenemisen. Laitan tähän mukaan oman kulutustilastoni vajaan 2 vuoden ajalta keskinopeuden funktiona. Näiden tankkausväleittäin laskettujen tulosten perusteella keskinopeuden kohtuullinen kasvu tiettyyn rajaan asti vähentää kulutusta eikä suinkaan lisää sitä. Vastaavia käyriä voi ihailla myös esim. Tekniikan Maailman sivuilta. Sen sijaan lyhyet ajomatkat kylmällä moottorilla ja kaupungin liikennevaloissa mönkiminen ovat varmoja tapoja saada kulutuslukemat huippuunsa.

Kirjoittaja Jouko Airola

 

ANTINNIEMENTIEN  AJONOPEUDET

Antinniementiellä on kenties hämmästyttänyt liikennenopeuksia valvova, kaupungin siirrettävä nopeusmittari.

Nopeusmittaus haluttiin suorittaa, koska Antinniemessä on ilmennyt autojen ylinopeuksia. Antinniemessähän on voimassa

nopeusrajoitus 40 km/h. 

Koululaiset

Varsinkin lapsiperheet ovat olleet hyvin huolestuneita joidenkin autoilijoiden korkeista nopeuksista. 

Antinniemessä on tällä hetkellä paljon pieniä ja suurempiakin koululaisia ja sen vuoksi

tulisi noudattaa erityistä varovaisuutta.

Pyöräilijöiden tulisi myös muistaa, että pyöräilijät kulkevat ajoradan oikeata puolta 

ja alle 12-vuotiaat voivat käyttää jalkakäytävää, jollainen on myös Antinniementien alkupäässä.

Kävelijät käyttävät ajotien vasenta reunaa.

pyöräilijä

 

UUSIA  ANTINNIEMELÄISIÄ: Kääriäiset ja Tanskaset

 

Mikä/mitkä nimet lukee postiluukussanne?

Postiluukussa lukee Tanskanen, mutta pitäisi lukea myös Merimäki-Tanskanen, se vain on liian pitkä nimi saada mahtumaan.  

Keitä perheeseenne kuuluu?

Perheeseen kuuluu Teemu- isä ja Heidi- äiti sekä tytöt Venja 9-v ja Ida 7-v.

 Mitä teette työelämässä?

 Teemu työskentelee asiakkuusjohtajana turvallisuusalan yrityksessä sekä konsultoi tietokoneohjelmistojen kehitykseen liittyen omassa yrityksessään.

 Heidi on tekstiiliteknikko, mutta opiskelee tällä hetkellä kasvatustieteitä.

Missäpäin Antinniemeä asutte?

Osoite on Rengastie 10.

 Kuinka kauan olette asuneet Antinniemessä? 

Olemme asuneet jo kohta 9 vuotta, vaikka tuntuu, että muutimme juuri.

Mistä olette Antinniemeen muuttaneet ja miksi?

 Asuimme aikaisemmin Eerolassa Savottatiellä rivitalokolmiossa, mutta perheen kasvaessa tarvitsimme lisää tilaa ja päädyimme omakotitaloon Antinniemeen.

Miksi valitsitte uuden kotinne paikan juuri Antinniemestä? 

 Antinniemi on aina ollut mielestämme kaunis ja rauhallinen asuinalue ja mieleinen talo sattui löytymään juuri täältä.

 Mikä tuntuu paremmalta/huonommalta edelliseen asuinpaikkaanne  verrattuna?

 Eerolaan verrattuna Antinniemi on lähellä kaikkea olennaista: vettä, metsää, kauppoja ja  keskustan palveluita.  

Mikä oli kaupunginosan ensivaikutelma, kun tutustuitte tulevaan asuinympäristöönne?

Meillä on ollut jo ennen muuttoa tuttavia Antinniemessä ja tunsimme jonkin verran aluetta. Kävimme ennen oikean talon löytymistä tutustumassa useisiin taloihin eri asuinalueilla, joten ensivaikutelma on varmasti ollut positiivinen.

 Onko Antinniemi vastannut odotuksianne?

 Kyllä, olemme viihtyneet erittäin hyvin.

 Jos Antinniemessä on jotain parannettavaa, mitä se olisi?

 Liikennejärjestelyitä voisi miettiä, että nopeudet eivät nousisi teillä, joissa liikkuu paljon lapsia.

 Mitä sanoisitte Antinniemen asukkaille? 

 Mukavaa ja lämmintä kesää kaikille, toivottavasti tapaamme jossakin asukasyhdistyksen tapahtumassa.

Antinniemessä toimii asukasyhdistys. Löytyisikö jotain vinkkiä asukasyhdistyksen toiminnalle, uusia ideoita toimintaan?

Nimemme löytyy asukasyhdistyksen perustamiskokouksen pöytäkirjasta, valitettavasti olemme kuitenkin sen jälkeen olleet enemmän sivusta seuraajia. Lehteä on kuitenkin ollut aina mukava lukea.

 

Mikä/mitkä nimet lukee postiluukussanne?

Kääriäinen

Keitä perheeseenne kuuluu?

Perheeseen kuuluu Teemu, Kaisa, Juho ja Arska-koira.

 Mitä teette työelämässä?

 Teemu tekee paperitehdashommia Tervasaaressa ja Kaisa laborantin hommia.

Missäpäin Antinniemeä asutte?

 Osoite on Antinniementie 23.

 Kuinka kauan olette asuneet Antinniemessä? 

 Teemu on asunut Antinniemessä 4 v ja Kaisa ja Juho 2 v.    

Mistä olette Antinniemeen muuttaneet ja miksi?

 Teemu muutti aikanaan Jyräänmäestä ja Kaisa Juhon kanssa Sointulasta.

 Miksi valitsitte uuden kotinne paikan juuri Antinniemestä? 

 Vesistön ja uimapaikan vuoksi. Sijainti on keskeinen, mutta rauhallinen.

 Mikä tuntuu paremmalta/huonommalta edelliseen asuinpaikkaanne  verrattuna?

Vesi lähellä on kiva juttu.

Mikä oli kaupunginosan ensivaikutelma, kun tutustuitte tulevaan asuinympäristöönne?

Paikka vaikutti siistiltä ja rauhalliselta ja sitä Antinniemi on myös ollut.

 Onko Antinniemi vastannut odotuksianne?

 On vastannut odotuksiamme.

 Jos Antinniemessä on jotain parannettavaa, mitä se olisi?

 Leikkikenttä puuttuu.

 Mitä sanoisitte Antinniemen asukkaille? 

 MOIKATAAN. KUN TAVATAAN!

Antinniemessä toimii asukasyhdistys. Löytyisikö jotain vinkkiä
asukasyhdistyksen toiminnalle, uusia ideoita toimintaan?


 


 

  AEROBICCAAJA: MILJA LUMME

Milja Lumme 2014

Milja Lumme 2014

                        

Syntymäaika?

 07.08.2003  

Kotiosoite ?                      

Antinniementie 44

Keitä perheeseesi kuuluu?

Äiti, iskä, Jaakko, Aaro ja koira Peppi.

Olet aika uusi antinniemeläinen. Tykkäätkö asua Antinniemessä? 

 Tosi kiva.

Jos saisit toivoa jotain lisää Antinniemeen, mitä se olisi?

Mikä on huonointa Antinniemessä?

 —  

Missä käyt koulua?

Tietolassa.  

Mitkä ovat mieliaineesi koulussa?

Kässä ja kuvis.

Mikä Sinusta tulee isona; unelma-ammattisi, jos sellainen on?   

Ei ole.

Mikä on suosikkieläimesi?

Koira.

Mikä on mielimusiikkiasi?   

Avicii. (Toimituksen lisäys: Tim Bergling (s. 08.09.1980 Tukholmassa),taiteilijanimeltään Avicii (tyyliteltynä /IV ICII), on ruotsalainen musiikkituottaja. Hän nousi suuren yleisön tietoisuuteen kappaleellaan ”Levels”, joka nousi kymmenen parhaan kappaleen joukkoon useiden Euroopan maiden listoilla.)

Harrastatko muuta kuin aerobicciä? 

 En. 

Mistä  aerobic-harrastuksesi sai alkunsa? 

Kirppubicistä.  

Mikä on mieleenpainunein tapahtuma urheilu-urallasi tähän asti?   

Hopeamitali yksilöstä.

Kuka on esikuvasi  lajissasi Valkeakoskella?    

Laura Vihervä.

Mihin tähtäät lajissasi?

Voittoon.    

Mikä on vaikeinta aerobicissä?

Uuden ohjelman opettelu.

Kuinka usein harjoittelet? 

Neljä kertaa viikossa.

Kumpi on mukavampaa: harrastaa joukkueessa vai yksilöurheilijana?

Yksilöurheilijana.    

Onko Antinniemestä muita mukana samassa lajissa?

Sonja Hovi, Sonja Vuorinen ja Emma Löövi.

 

 

LAJITTELU  KERROS- JA  RIVITALOISSA   SEKÄ  PIENKIINTEISTÖISSÄ

Vähintään 10:n asuinhuoneiston kiinteistössä jätteet lajitellaan:  kerrostalo

Kiinteistön omiin jäteastioihin:

–                     biojäte

–                     kuivajäte

–                     metalli

–                     lasi

–                     paperi.

 Omakoti- ja paritaloissa sekä pienkerros- ja rivitaloissa jätteet lajitellaan:omakotitalo

Hyötyjätepisteeseen:

–                     metalli

–                     lasi

–                     paperi

–                     kartonki (jos mahdollista).

Omaan jäteastiaan:

–                     sekajäte tai kuivajäte.

 Biojäte lajitellaan erikseen, jos kiinteistöllä on kompostori tai biokimppa-astia.

 Jäteastioihin ei saa laittaa:

Vaarallisia jätteitä -> toimita vastaanottopisteisiin tai –keräyksiin.jäteastia

Sähkö- ja elektroniikkaromua -> toimita tuottajayhteisön järjestämiin vastaanottopisteisiin.

Isoja jätekappaleita, kuten huonekaluja -> toimita kierrätykseen tai jätteidenkäsittelyalueille

Ajoneuvon renkaita -> toimita renkaita myyviin liikkeisiin.

 Pienkiinteistön biojätteet

Kompostointi:

–                     Biojätteen voi käsitellä itse kompostoimalla. Kompostointi- ja kompostorin valintaohjeet löydät www.kiertokapula.fi.

Biokimppa-astia:

–                     Biojätettä voi kerätä myös naapuruston yhteiseen biojäteastiaan.

 

 

 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN KUULUMISIA

Valkeakosken vaakuna

 

1) TYÖPARIMALLI lääkäri-hoitaja siirtyminen on lähtenyt käyntiin melko mukavasti. Hyviä puolia työparimallista:

Työparin käyttöönoton tavoitteena on parantaa vastaanottopalvelun saatavuutta
–   vain pitkäaikaissairaat listautuvat omalle lääkärille/hoitajalle
–    muut voivat varata ajan lääkäriltä/hoitajalta, jolla on vapaita aikoja
–    hoitajan vastaanoton lisääntyessä paine lääkärin vastaanotolle vähenee
–    omahoidon tehostamisella ja yksilöllisillä hoitosuunnitelmilla pyritään järkevään vastaanottopalveluiden käyttöön ja harkittuun käyntitiheyteen.

Uudistuksessa saatiin:
Avosairaanhoidon vastaanottotoimintaan muodostettiin yhteensä 12 lääkäri-hoitajatyöparia. Lisäksi avosairaanhoidon ylilääkäri pitää potilasvastaanottoa (ei listautumista) noin puolet työajastaan. Terveyskeskuksen päiväpäivystys klo 8-16 tulee säilymään omana toimintana. Tampereen tuottaman ajanvaraus- ja neuvontapalvelun ostosopimus loppui ja ajanvaraus sekä tähän liittyvä hoitotarpeen arviointi siirtyi terveyskeskuksen omille hoitajille.

AJANVARAUS
Ajanvarauksen ja puhelinneuvonnan hoitavat ensisijaisesti työparihoitajat, toissijaisesti asiakaspalvelupisteen hoitajat. Puhelinjärjestelmässä on käytössä myös ns. takaisinsoittojärjestelmä, jossa asiakas voi jättää takaisinsoittopyynnön.

Työparimalliin siirtymisellä turvataan potilaalle kiireettömään hoitoon pääsy hoitajan vastaanotolle pääsääntöisesti neljän arkipäivän ja lääkärin vastaanotolle kymmenen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta hoidon tarpeen mukaan.

2) IKÄIHMISTEN palvelut ajan tasalle, Valkeakoski toteuttaa:
Sosiaalipalvelujen myöntämisestä on tehtävä päätös ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun kirjallinen tai suullinen hakemus on tullut vireille. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta.

Ikäihmisten kiireettömien palvelujen toteuma-ajat 1-6/2014:

Omaishoidon tuki:
Omaishoidon tukea myönnetään keskimäärin puolentoista kuukauden kuluttua hakemuksen allekirjoitus päivämäärästä.

Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut:
Kuljetuspalvelua myönnetään keskimäärin kuukauden kuluttua hakemuksen allekirjoitus päivämäärästä.

Ateriapalvelu:
Ateriapalvelua myönnetään noin viikon kuluttua palvelutarpeen toteamisesta.

Kauppapalvelu:
Kauppapalvelua myönnetään noin viikon kuluttua palvelutarpeen toteamisesta.

Pyykkipalvelu:
Pyykkipalvelu järjestyy Valkeakosken pesun toimesta noin viikon kuluttua palvelutarpeen toteamisesta.

Päiväkeskustoiminta:
Päiväkeskuspaikka on pystytty järjestämään noin kuukauden kuluessa palvelutarpeen toteamisesta.

Turvapuhelinpalvelu:
Turvapalvelu järjestyy Esperi Oy:n toimesta noin viikon kuluttua palvelutarpeen toteamisesta.

Kotihoito:
Kotihoidon käynnit voidaan aloittaa keskimäärin kolmen tai neljän päivän kuluttua palvelutarpeen toteamisesta.

Palveluasuminen/ryhmäkodit:
Ryhmäkotipaikka on pystytty järjestämään noin kuukauden kuluessa palvelutarpeen toteamisesta.

Tehostettu palveluasuminen ja vanhainkoti:
Tehostettu palveluasuminen/vanhainkotipaikka on pystytty järjestämään keskimäärin parin viikon kuluessa palvelutarpeen toteamisesta.
3) YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO, seudullinen yhteistoiminta-alue perustetaan 2015:
–   vuoden 2015 alusta muodostetaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue, jonka isäntäkuntana toimii Tampere ja yhteistyökuntina Valkeakosken lisäksi Akaa, Urjala, Kangasala, Pälkäne, Orivesi ja Juupajoki ja
–   sopimus Tampereen, Akaan, Juupajoen, Kangasalan, Pälkäneen, Oriveden, Urjalan ja Valkeakosken kuntien ympäristö-terveydenhuollon järjestämisestä yhteistoiminnassa.

4) KUNTOUTUSPALVELUT  KOHENTUU
Sosiaali- ja terveyskeskuksen ja Valkeakosken aluesairaalan yhteistyön kehittäminen ja toimintojen yhdistäminen

Fysioterapiapalveluja tulee kehittää asiakaslähtöisesti niin, että ne toimivat laadukkaasti, taloudellisesti, tehokkaasti ja ilman päällekkäistä toimintaa. Valkeakosken kaupunki ja Valkeakosken aluesairaala ovat käynnistäneet hankkeen, jonka tarkoituksena on tehostaa yhteistyötä Valkeakosken aluesairaalan ja Valkeakosken kaupungin fysioterapiayksiköiden välillä yhdistämällä fysioterapiapalveluja tuottavat yksiöt yhdeksi kuntoutusyksiköksi.

Suunnitteilla olevaan kuntoutusyksikköön voidaan keskittää myös muuta erityisosaamista esim. toimintaterapia, sekä kuntohoitajan ja jalkaterapeutin työpanos. Yhdistämällä voimavarat pystytään reagoimaan paremmin vaihteleviin asiakkaiden ja yksiköiden tilanteisiin ja tarpeisiin.  Alustavan suunnitelman mukaan kuntoutusyksikkö sijoittuisi Valkeakosken kaupungin organisaation alle 1.1.2015 alkaen.

5) OMAISHOIDON  TUKI myöntämisperusteet 1.3.2014 alkaen.
Omaishoidon tukea myönnetään täysi-ikäisille valkeakoskelaisille kotihoitopalvelujen kautta. Lapsille ja kehitysvammaisille henkilöille tukea myönnetään kehitysvammapalveluista.

Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidon tuki on määrärahasidonnaista sosiaalipalvelua, jota myönnetään kunnan kuluvana vuonna tarkoitukseen varaamien määrärahojen puitteissa.

6) KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA

hyvällä mallilla Valkeakoskella, sitä kehitetään
Kuntouttava työtoiminta:
Valkeakosken kaupungin järjestämisvastuulla olevasta kuntouttavan työtoiminnan koordinoinnista vastaa kaupungin työllisyyspalvelut. Kuntouttavan työtoiminnan asiakaspaikkoja on tarjolla työllistämispaja Akselissa ja muissa sovittavissa yksiköissä. Työtoiminnan sisällöllinen kehittäminen toteutetaan työllisyyspalveluiden, kaupungin aikuissosiaalityön ja työvoiman palvelukeskuksen yhteistyönä.

Tavoitteena on lisätä kuntouttavan työtoiminnan paikkoja erityisesti juuri Akselissa. Kaupungin sosiaalityön budjetista maksettavan työmarkkinatuen kuntaosuuden määrää pyritään laskemaan asiakkaiden tehokkaamman moniammatillisen aktivoinnin avulla. Kaupungin sosiaalityöntekijän, TE-toimiston työvoimaohjaajan, työvoiman palvelukeskuksen edustajan ja muun tarpeellisen tahon edustama työryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa. Työntekijät/henkilöt ohjataan heitä ensisijaisesti hyödyttävän olemassa olevan palvelun piiriin.

Sosiaali- ja perhepalvelujen tulosalueella työllisyyspalvelujen tulosyksikössä avoinna ollut kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan toimi saatiin täytettyä. Ohjaaja on ollut yhteydessä kaikkiin palvelukeskuksiin ja suurimpaan osaan yksiköistäkin, ja niistä on löytynyt yli 40 uutta paikkaa kuntouttavaan työtoimintaan.

Toivomme että sote-palvelut pysyisivät meillä laadukkaina, vaikka taloustilanne koko maassamme heittelee miinuspuolelle.
Kehityskohteina ennaltaehkäiseviä, taloudellisesti kestäviä, perheitä tukevia lastensuojeluhankkeita. Perhetyön lisääminen tuo tulosta jonkin ajan kuluttua.

Riitta Haapala 2014

 

 

 

 

 

Riitta Haapala,  Sosiaali – ja terveyslautakunnan jäsen ja kaupunginvaltuutettu

 

 

 

 

 

 

IMG_2954

VIELÄ  ON  KESÄÄ  JÄLJELLÄ

VIELÄ  TULEE  KAUNIITA  PÄIVIÄ!

ILOISTA  KESÄÄ 

toivottaa

ANTINNIEMEN  ASUKASYHDISTYKSEN  HALLITUS

 

Mainokset


Jätä kommentti

Antinniemen kesäjuhlat

Upea kesäsää suosi tänä vuonna Antinniemen kesäjuhlia.  Hellesää houkutti juhlijoita paikalle kiitettävästi ja kentälle kokoontui reilut viitisenkymmentä antinniemeläistä.

Ohjelmassa oli Aikuiset-Muksut potkupallo-ottelu, jonka Muksut voittivat ansaitusti 5-2. Aikuiset eivät missään vaiheessa olleet lähellä voittoa, kun Muksujen joukkueen erinomaiset pelaajat veivät peliä välillä ylivoimaisestikin. Näytöstyyliin voisi sanoa.

Asukasyhdistyksemme hallitus oli haastanut Tallinmäen asukasyhdistyksen kisaamaan neliottelun merkeissä maineesta ja kunniasta. Lajeina olivat frisbee, ketjunheitto, tietokilpailu ja tallinmäkeläisten valitsema laji, tikanheitto. Kolmantena joukkueena kisaili kilpailun ulkopuolella Antinniemen vilttiketju, joka ylti kunniakkaalle kolmannelle tilalle. Koko neliosaisen kilpailun voitti Antinniemen joukkue jättäen tallinmäkeläiset kakkoseksi. Voitto ratkesi tietokilpailussa, jonka kysymykset oli laatinut kisan vetänyt Heikki Mikkola. Kinkkisiä kysymyksiä Valkeakoskesta ja vähän yleistietoa vaatineita kysymyksiä. Oli hauskaa, että tallinmäkeläiset ottivat haasteen vastaan ja osallistuivat kesäjuhlaamme.

Kisailujen päätyttyä nautittiin ruumiin ravintoa ja juotiin pullakahvit ja paistettiin pelimakkaraa. Kahvittelun lomassa laulettiin perinteisiä yhteislauluhittejä niin, että Antinniemi raikasi!

Seuraavassa kuvia illan tunnelmista valokuvasi Annu Arola.

IMG_3197IMG_3194IMG_3199 IMG_3200 IMG_3201 IMG_3205 IMG_3209 IMG_3211 IMG_3216 IMG_3218 IMG_3219 IMG_3224 IMG_3226 IMG_3230 IMG_3233IMG_3288 IMG_3239 IMG_3240 IMG_3241 IMG_3243 IMG_3245 IMG_3250 IMG_3254 IMG_3257 IMG_3258 IMG_3260 IMG_3268 IMG_3270 IMG_3277 IMG_3279 IMG_3280 IMG_3284 IMG_3285 IMG_3286 IMG_3289 IMG_3291

 


Jätä kommentti

Jäsentiedote 5/2014

Tervetuloa Antinniemen asukasyhdistyksen kesäjuhlaan!

Kesäjuhla pidetään tiistaina 08.07.2014 alkaen klo 18.00. Paikkana on tutusti Antinniemen pallokenttä, mihin kuljetaan Antinkujan kautta tai rantapolkua pitkin Antinniementie 40:n ja 42:n välistä.

Ohjelmassa on Aikuiset vastaan Muksut perinteinen jalkapallo-ottelu. Olemme haastaneet Tallinmäen asukasyhdistyksen neliotteluun ja Tallinmäessä on otettu haaste vastaan. Lisäksi juhlijoilla on mahdollisuus kokeilla ketjunheittoa sekä puujaloilla kävelyä. Kesäjuhliin kuuluu myös yhteislaulu ja kajautamme yhdessä tuttuja yhteislauluhittejä!

Ohjelman lomassa paistamme pelimakkaraa ja juomme kahvia/teetä/mehua. Omia eväitä makkaran palanpainikkeeksi voi jokainen tuoda mukanaan!

 

grilli

Jotta osaisimme varata tarpeeksi tarjottavaa, ilmoittaudu sihteerille (Annu Arola, gsm 040-7276723 tai sähköposti annu.arola@pp2.inet.fi) viimeistään sunnuntaina 06.07.  Asukasyhdistys maksaa osan kuluista ja juhlijoille mukana olo maksaa 5 eur/jäsentalous.

 

TERVETULOA viettämään kesäiltaa yhdessä

Antinniemen asukasyhdistyksen hallitus

 

PS. SATEEN SATTUESSA JUHLIMME SATEESSA!

 

kesä