Antinniemen Asukasyhdistys

Valkeakoskella toimiva asukasyhdistys


Jätä kommentti

KULMAN KUULUMISET 2/2014

KK nettisivu 2

Kuva Annu Arola

 

KULMAN KUULUMISET 2/2014 / SISÄLTÖ

  • Puheenjohtajan mietteitä: Timo Saarelainen
  • Muistettavaa: Annu  Arola
  • Lajitteluohjeita: Kiertokapula
  • Antinniemen palkintopihat VV.  1955  –  2011: Kari Järventausta
  • Aikuisena uuteen ammattiin: Annu Arola
  • Naisten pankki – mikä se on: Liisa Henttonen
  • Yrittävä Antinniemi – POMPdeLUX-lastenvaatteet: Tanja Borg
  • Nopeusvalvontaa kesällä 2014 Antinniementiellä: Annu Arola

Kulman Kuulumisten toimitus: Annu Arola

PUHEENJOHTAJAN   MIETTEITÄ

Syksyn pimeyttä helpotetaan taas lukuisilla pihojen koristevaloilla. On hauska seurata iltakävelyllä uusien koristevalojen syttymistä pimeisiin pihoihin. Pimeys tuo kuitenkin liikenteeseen vaaroja. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden näkyminen liikenteessä on todellinen ongelma. Pimeä pyörä yhdistettynä vasten liikennettä ajamiseen on todella vaarallista. Tätä ongelmaa ei kai saa pois puhumalla. Pitäisi ilmeisesti muuttaa lakia ja vakuutuskorvausten käytäntöä siten, että valottomuus poistaa korvausten saamisen ja päälle ajaneen korvausvelvollisuuden. Nyt on voimassa käytäntö, että päälle ei saa ajaa milloinkaan- ei edes siilin päälle (Siilin päälle ajanut tuomittiin sakkoihin ja korvaamaan siilin hinnan valtiolle).

Jotain uuttakin on saatu aikaan Lotilan järven ympäristössä. Pistetalojen rannan kävelytie on saanut uuden pinnan ja pusikot on perattu. Puistomaisema on saanut myös parkkipaikat ”soutustadionille”. Parkkialue palvelee myös läheistä uimarantaa ja olisi talvella lähtökohtana Lotilan järven latukierrokselle. Hyvä juttu. Antinniemen asukasyhdistys on esittänyt kaupungille myös pistetaloilta Antinniementielle kulkevaa rantapolkua ja vanhaa palokujaa sorapäällysteiseksi, mutta asiassa ei ole tapahtunut mitään. Palokujaa käyttävät kuitenkin kymmenet veneenomistajat kulkemiseen.

Lotilan järven pohjassa kulkevaa viemärilinjaa on huollettu kesän aikana ja lisätty painoja putken päälle. Huollossa käytettyä huoltolauttaa onkin ihmetelty pitkin kesää, koska mitään tietoa ei kaupungilta ole tullut operaatiosta. Edes paikallislehti ei ole asiasta kirjoittanut. Mutta itse asia on ollut hyvä. Lotilan järven vesi on puhdistunut uimakelpoiseksi, joten viemärin suhteen ei saisi tulla ongelmia uudestaan.

Hyvää syksyä ja Joulun odotusta kaikille

26.11.2014

Timo Saarelainen

IMG_9605

MUISTETTAVAA 

Vielä hetken aikaa toimivat hallituksessa seuraavat antinniemeläiset:

Puheenjohtaja Timo Saarelainen, Antinniementie 13 , timo.saarelainen@pp.inet.fi,  gsm 040-5834415

Varapuheenjohtaja Jouko Airola, Antinniementie 12, jouko.airola@pp.inet.fi, gsm 045-6707171

Sihteeri Annu Arola, Antinniementie 52, annu.arola@pp2.inet.fi, gsm 040-7276723

Rahastonhoitaja Esa Ventonen, Antinniementie 15 , esa.ventonen@pp.inet.fi, gsm 040-5432905

Alpo Survonen, Antinniementie 3 , alpo.survonen@suomi24.fi, gsm 0400-799196

Heikki Mikkola, Antinniementie 42, heikki.mikkola1@gmail.com, gsm 040-5770812

Jussi Henttonen, Rengastie 26, jussi.henttonen@cabassi.fi

 

        Muistathan, että asukasyhdistyksellä on omat nettisivut, jotka löytyvät osoitteesta

        http://antinniemenasukasyhdistys.wordpress.com

  Löydät sivut myös googlaamalla Antinniemen asukasyhdsitys.

      Kotisivuille voi jokainen jäsen antaa juttuja!

KULMAN  KUULUMISET  2/2014

Kulman Kuulumisia on julkaistu paperiversiona asukasyhdistyksen perustamisesta lähtien.

Kustannussyistä nykyinen hallitus päätti, että Kulman Kuulumiset siirretään asukasyhdistyksen

kotisivuille. Ne jäsenet, joilla ei ole nettiyhteyksiä, saavat edelleen paperisen version.

Jos uusia sähköpostin käyttäjiä tulee, olkaa hyvät ja ilmoittakaa sähköpostiosoitteenne sihteerille,

jotta vältytään kustannuksia aiheuttavasta kopioinnista.

Hallitus myös mieluusti kuulisi mielipiteitä asukasyhdistyksen kotisivuille siirretystä Kulman Kuulumista.

 Risuja ja ruusuja voi lähettää sihteerille.

 

euro
        Antinniemen asukasyhdistyksen tilinumero

    FI37 5494 0920 093202  Valkeakosken Osuuspankki

euro

 Voit tarkistaa jäsenmaksun maksamisen rahastonhoitajalta.

Jos naapuriinne muuttaa uusia antinniemeläisiä, vihjaiskaa tulokkaille Antinniemessä toimivasta asukasyhdistyksestä,

jotta saamme kaikki antinniemeläiset mukaan toimintaan.

Tällä hetkellä toiminnassamme on mukana melkein 90 Antinniemen kotitaloutta.

ASUKASYHDISTYKSEN  VUOSIKOKOUS  2015

Asukasyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään

torstaina 05.02.2015 klo 18.00 Katiskatalossa.

Lisätiedot aikanaan. Kokouksen yhteysessä esitelmä.

LAJITTELUOHJEITA  KOTITALOUKSILLE –  VASTUULLISTA JÄTEHUOLTOA

”Me suomalaiset pidämme puhdasta luontoa ja vettä niin itsestään selvinä asioina, ettemme tule edes ajattelleeksi, että näin ei ole suuressa osassa maailmaa. Meillä on käytettävissämme aivan korvaamaton luonnonvara, josta meillä on lupa nauttia ja ammentaa terveyttä ja mielenvirkeyttä. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että luonto on haavoittuvainen. Senpä vuoksi sitä tuleekin kohdella arvostavasti.  Jokainen voi tehdä paljonkin ympäristön hyväksi pienilläkin asioilla – laittamalla vaikkapa roskat asianmukaisiin roskasäiliöihin.”   Sari Pousi-Heinonen, Kiertokapula

Antinniemessä tien vieressä olevaan roskalaatikkoon laitettu jäte menee energiajätteeksi. Lajittelua kannattaa kuitenkin jokaisen tehdä ja lajitella lasi, metalli, kartonki, lehtijäte jne. ja viedä ne niille tarkoitettuihin keräyspisteisiin. Antinkulmaan voimme viedä jätettämme ja myöskin Lidliin.

Jokakeväisissä Antinniemen siivoustalkoissa toukokuussa v oimme kuitenkin aina havaita, että kaikki eivät lajitteluohjeista välitä. ja nyssyköitä löytyy Lotilan järvenkin rantapusikoista. Toisaalta Antinniemessäkin  on menty parempaan suuntaan ja nurkat ja pusikot ovat siistiytyneet.

 

 Lajitteluohjeet 2014_0001

 

Ohjeet Kiertokapulan julkaisusta 2/2014 lokakuu ja lisätietoja saa alla olevista paikoista:

Valkeakosken Lumikorven jätteidenkäsittelyalue,                                                                                                                                     Meijerikuja                                                                                                                                                                                                                                          37600 Valkeakoski                                                                                                                                                                                                                          Avoinna ma ja to klo 11 – 18, ti, ke ja pe klo 9 – 16

Kiertokapula Oy                                                                                                                                                                                                                                  Vankanlähde 7 ,                                                                                                                                                                                                                                 13100  Hämeenlinna                                                                                                                                                                                                                          puh. 075 753 0000 (vaihde, arkisin klo 8 – 15)

PIHAKILPAILUTOIMINTA  JA  ANTINNIEMEN  PALKINTOPIHAT  VV.  1955 –  2011  

Antinniemi on tunnettu kautta aikain hyvin hoidettuna omakotialueena ja sellaisena Antinniemi onneksi on säilynyt näihin päiviin asti. Palkintoja hyvin hoidetuista pihoista on tullut vuosien mittaan useita.

”Valkeakoskella pihakilpailutoiminta alkoi v. 1933, jolloin AB Walkiakioski Oy järjesti ensimmäisen kerran henkilökunnalleen ”Asuntojen ja pihamaiden hoitokilpailun” sekä erillisen ”Rakennusten ja aitausten kunnossapitokilpailun”.

Kilpailut, joista ilmoitettiin Valkeakosken ja Sääksmäen Sanomissa, järjestettiin vuosittain 1933 – 1938. Vastaavasti Säteri Oy järjesti henkilökunnalleen pihakilpailuja Ulvajanniemessä vuodesta 1947 lähtien aina 1960-luvun puoliväliin asti. Yhtiön lopetettua kilpailutoiminnan, järjesti Ulvajanniemen Kiinteistoyhdistys vv. 1967 – 1969 erityisen kiinteistökilpailun, jossa painotettiin rakennusten kuntoa.

Elokuussa 1946 perustetun Valkeakoski-Seuran järjestämät pihakilpailut aloitettiin v. 1947, samana vuonna kuin Tampereella. Käytännössä kauppalan- ja sittemmin kaupunginpuutarhuri ja siten kaupunki on ollut kilpailujen järjestelyissä keskeisesti mukana lähes alusta asti.

V. 1973 asti kilpailualueena oli koko kantakaupunki. Omakotiasutuksen laajentuessa voimakkaasti siirryttiin v. 1974 käytäntöön, jossa kilpailualueena oli vuorovuosina kantakaupungin etelä- ja pohjoispuoli. Rajana oli kanava.

v. 1986 asti pihakilpailu koski vain omakotitalokiinteistöjä. V. 1987 kilpailuun otettiin mukaan rivi- ja kerrostalot. Kyseisenä vuonna, samoin kuin v. 1990 ja 1993, kilpailu koski vain rivi- ja kerrostaloja. V. 1991 järjestettiin erillinen kaksivuotinen kerrostalopihojen kunnostuskilpailu, johon liittyi teknisen lautakunnan myöntämä enintään 5.000 markan kunnostusavustus.

Kunniakirjat pihakilpailuista

Valkeakosken pihakilpailuissa käytettiin alkuvuosina Tampereen ”mallin” mukaisia sääntöjä. V. 1955 lähtien kilpailuissa on noudattettu Puutarhaliiton mallisääntöjä. Sääntöjen mukaiset arvostelukohteet eli pihan osa-alueet ovat seuraavat: yleisvaikutelma, tonttimaan tarkoituksenmukainen käyttö, järjestys ja siisteys, istutukset ja viljelykset, rakennukset ja pihaan liittyvät rakenteet ja aitaus (joka on yleensä yhdistetty edelliseen kohteeseen).

Kukin arvostelukohde eli osa-alue arvostellaan asteikolla 1-10. Kaupunginosakohtaiseen kilpailuun siirryttäessä kilpailun sääntöjä yksinkertaistettiin vähentämällä palkintoluokkia ja rajoittamalla kunniamaininnat, joita aikaisemmin jaettiin jopa useita kymmeniä vuosittain, yksittäisiin erityispihoihin. V. 1966 saakka myönnettiin vain Kunnostamismestarilaattoja, jonka nimi oli v. 1960 asti Mestarilaatta. V. 1967 tuli käytäntöön edellisen rinnalle Palkintopihalaatta. Ennen v. 1967 Kunnostamismestarilaatalla palkitut pihat ovat siten mahdollista palkita Palkintopihalaatalla; tuota vanhemmat ”laattapalkinnot” eivät siten ole ”ongelma”

V. 2011 Antinniemessä ja Tallinmäessä järjestetyn pihakilpailun voitti Kaarina ja Pasi Virtasen piha Antinniementie 32:ssa. Piha palkittiin Palkintopihalaatalla. Sijoille 2 – 6 tulivat seuraavat kunniakirjalla palkitut pihat: Marjatta ja Esa Ventonen Antinniementie 15, Jaana ja Juha-Pekka Tanskinen Antinniementie 19, Eija ja Juha Sihvonen Rengastie 4, Pia ja Anssi Pajunen Honkiniementie 33 sekä Raija ja Reino Nykänen Alppikatu 9. Lisäpalkintona mainituille pihoille annettiin kanadanhemlokin (Tsuga canadensis) komea taimi.

Palkitut Antinniemessä

  • Virtanen, Antinniementie 32               palkintopihalaatta                          v.2011
  • Lehtelä Rengastie 51                                 -”-                                                               v. 2000
  • Sara Antinpolku 6                                      -”-                                                              v. 2000
  • Kitusuo Antinniementie 46                  -”-                                                               v. 1985
  • Aurinsalo Antinniementie 60              -”-                                                               v. 1983
  • Suovula Antinniementie 4                      -”-                                                               v. 1967
  • Perholehto Antinniementie 27              kunnostamismest.laatta              v. 1964
  • Virtanen Rengastie 34                                -”-                                                              v. 1959
  • Kylmälahti Antinniementie 50              -”-                                                              v. 1955

Teksti: Kari Järventausta, Valkeakosken kaupunki, kaupunginpuutarhuri

 

 

AIKUISENA  UUTEEN  AMMATTIIN  kamera

Aikuiskoulutus

Työmarkkinoiden ja työelämän muuttuessa jatko- ja täydennyskouluttautumisen tarve on jatkuvassa kasvussa. Kilpailu työpaikoista ja työmarkkina-aseman säilyttämisestä ovat kiristyneet, eikä ”Job for life” ole enää itsestään selvyys. Harvat työskentelevät samassa yrityksessä tai samalla alalla koko työuransa. Tulevat sukupolvet joutuvat/saavat opiskella itselleen jopa 3 – 4 ammattia.

Aikuisten opiskelumahdollisuuksia pyritään koko ajan parantamaan edistämällä itseopiskelua ja etäopiskelua. Monien koulutusten lähiopetusjaksot painottuvat iltoihin ja viikonloppuihin tai järjestetään tiiviinä intensiivijaksoina, joka helpottaa opiskelua työn ohella. Suomessa aikuisille järjestetään koulutusta yli 1 000 oppilaitoksessa.

Aikuislukiot: Peruskoulu- ja lukiotutkintojen suorittaminen, Ammatillinen aikuiskoulutus: Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen,Avoin yliopisto: Yliopistojen tutkintovaatimusten mukaista, korkealaatuista ja tutkimukseen perustuvaa opiskelua,Kansalais- ja työväenopistot: Yleissivistäviä, yhteiskunnallisia ja harrasteopintoja, Yksityinen sektori: Henkilöstökoulutusta organisaatioiden ja yksittäisten työntekijöiden tarpeisiin.

 Marjut Sadeharju Rengastieltä on yksi tällainen aikuinen, joka päätti suorittaa uuden ja toisen ammattitutkinnon.

MIKÄ ON ENSIMMÄISEN TUTKINTOSI, JOS SINULLA SELLAINEN ON?                                                                                                                                                                                            Olen yo-merkonomi, silloisesta Hämeenlinnan LT-instituutista valmistunut.

MISSÄ OLET OLLUT TÖISSÄ ENNEN OPISKELUJASI, MITÄ OLET TEHNYT JA KUINKA PITKÄÄN?                                                                                                                             Koulun jälkeen asuimme ulkomailla muutaman vuoden ja tein siellä eläinlääkärin avustajan työtä  sekä laatuassistentin tointa. Suomeen tultuamme muutaman mutkan kautta aloitin silloisella Walki Films kalvotehtaalla, nykyisin Bemis Valkeakoski Oy. Olen vaihdellut hiukan työtehtäviä, mutta koko ajan kuitenkin myynti- ja markkinointiosastoilla. Työuraa on siis saman työnantajan palveluksessa jo lähes 20 vuotta.

JOS JÄIT OPISKELUSI  VUOKSI ESIM. VUOROTTELUVAPAALLE, OLIKO VAPAATA HELPPO SAADA?                                                                                                                    Olin vuoden vuorotteluvapaalla ja jatkoin vielä puolitoista vuotta opintovapaalla. Vapaat järjestyivät helposti. Kriteerit yhtenäisestä työhistoriasta täyttyivät ja aika oli ilmeisesti muutenkin sopiva työnantajan kannalta, koska vapaat myönnettiin.

MIKSI PÄÄTIT ALKAA AIKUISOPISKELIJAKSI?                                                                                                                                                                                                                                   Halusin valokuvaajaksi. Opiskelukaan ei tuntunut hullummalta ratkaisulta. Kaikki rutiineja rikkovat uudet jutut ovat hyväksi.

ONKO TÄMÄ TUTKINTO ELÄMÄSI TUTKINTO?                                                                                                                                                                                                                                   Lyhyesti: kyllä.

MISSÄ OPPILAITOKSESSA OLE T SUORITTANUT UUTTA TUTKINTOASI JA KUINKA PITKÄÄN OPISKELUSI ON KESTÄNYT?                                                    Voionmaan kansanopistossa. Voionmaa on taide- ja medialinjoihin erikoistunut kansanopisto, josta saa myös valmiudet mm. valokuvaajan ammattitutkinnon suorittamiseen. Ensimmäinen vuosi on kansanopistovuosi, jonka monet suorittavat pelkästään ilman aikomusta jatkaa seuraavana vuonna. Toinen vuosi tähtää ammattitutkintoon, jolloin opiskelu on vaativampaa. Kaikkiaan koulutus kestää 2.5 vuotta. Voionmaalaiset suorittavat ammattitutkintoon vaadittavat näyttötehtävät Stadian ammatti-instituutissa Helsingissä.

KUINKA MONTA OPISKELIJAA OLI RYHMÄSSÄSI JA JÄTTIKÖ MONI TUTKINNON SUORITTAMISEN KESKEN?                                                                            Ammattilinjalla meitä oli alkuun 21 ja kaksi jätti kesken.

MINKÄLAISTA OPISKELU ON OLLUT? ETÄOPISKELUA VAI OLETKO JOUTUNUT MUUTTAMAAN TOISELLE PAIKKAKUNNALLE?                                              Kävin päivittäin Ylöjärvellä. Mukana on ollut tietysti etä-päiviä, kuvausta itsenäisesti sekä kuvankäsittelyä. Opiskelu on kuitenkin päiväopiskelua eikä esim. viikonloppu- ja iltapainotteista.

ONKO OLLUT VAIKEATA RYHTYÄ OPISKELIJAKSI, KUN ON OLLUT JO OIKEISSA TÖISSÄ?                                                                                                                                            No ei sitten vähääkään :D.

OLETKO SAANUT OPISKELUUSI TUKEA VAI OLETKO JOUTUNUT RAHOITTAMAAN OPISKELUSI ITSE?                                                                                                 Aikuisopiskelija voi saada koulutusrahastosta tulosidonnaista tukea, jos tietyt kriteerit täyttyvät (vakituinen työsuhde, tietyn mittainen yhtenäinen työhistoria).

MITEN AIOT HYÖDYNTÄÄ UUDEN TUTKINTOSI? VAIHDATKO KOKONAAN ALAA?                                                                                                                                                     Palaan entiseen työhöni, mutta teen sivutoimena kuvaushommeleita.

PYSTYTKÖ ENTISESSÄ TYÖSSÄSI HYÖDYNTÄMÄÄN OPINTOJASI, JOS JATKAT ENTISEN TYÖNAJANTAN PALVELUKSESSA?                                                    Kenties ja toivottavasti. Varmasti aika näyttää.

MITKÄ OVAT TYÖLLISTYMISMAHDOLLISUUDET UUDESSA AMMATISSASI?                                                                                                                                                                             Vain mielikuvitus on rajana, suurin osa kuvaajista varmasti toimivat yrittäjinä ja free lancer-pohjalta

Teksti: Annu Arola

 

 

 

NAISTEN  PANKKI  –  MIKÄ  SE  ON?

Valkeakoskellakin Naisten Pankin toimintaa jo vuodesta 2011

Kambodžalainen Pouch Nai on 44-vuotias ja hänellä on viisi lasta. Hän on pystynyt lähettämään vanhimman tyttärensä yliopistoon. Muut lapset käyvät yläkoulua.
Vielä muutama vuosi sitten Pouch Nain perhe oli hyvin köyhä ja toimeentulo oli niukkaa. Pouch Nai ei uskonut, että hän voisi koskaan maksaa lastensa koulunkäyntiä. Hän oli surullinen, sillä hän tiesi, että vain koulutuksen avulla lapset saisivat paremman tulevaisuuden. ”Se tuntui saavuttamattomalta unelmalta.”
Jotain odottamatonta kuitenkin tapahtui Pouch Nain elämässä. Hän pääsi Naisten Pankin tukemaan hankkeeseen mukaan ja tänään Pouch Nai on täynnä energiaa. ”Päästyäni Naisten Pankin hankkeeseen perheeni elämä on muuttunut. Sain maanviljelyskoulutusta, opin kasvattamaan kotieläimiä tuottoisammin sekä liityin naisten säästö- ja lainaryhmään. Sain kyläpankista lainan ja nyt kasvatan riisipellon takana kanoja ja possuja.”
Pouch Nai tekee töitä yhdessä miehensä kanssa. ”Miehestäni on ollut suunnaton apu ja ilman häntä emme saisi näin hyvää toimeentuloa. Parasta elämässämme on se, että pystymme maksamaan kaikki maksumme itse ja lapsemme ovat päässeet opiskelemaan.”

 

Mikä Naisten Pankki on?

Naisten Pankki on vapaaehtoisyhteisö, jossa voimavarana ovat aktiiviset vapaaehtoiset, lukuisat osakkaat ja lahjoittajat. Naisten Pankki on suomalainen keksintö ja perustettu 2007. Rahastoa hallinnoi Kirkon Ulkomaanapu. Tähän mennessä varoja on kerätty yli 7 milj.€. Vapaaehtoisryhmiä toimii yli 30 paikkakunnalla ja myös Valkeakoskella.

 

Nnaisten

Unelmana on että yhä useampi kehitysmaiden nainen saa mahdollisuuden nousta köyhyydestä, yhä useampi perhe saa leivän, yhä useampi kylä voi paremmin ja ihmiset ympäri maailmaa liittyvät mukaan tekemään tästä unelmasta totta. Naisten Pankki tukee kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä ja omaehtoista toimeentuloa kestävän kehityksen periaattein niin Afrikassa kuin muissakin maanosissa.

Naisten Pankki ei ole pelkästään naisten juttu. Naiset ovat Naisten Pankin avun pääkohde. Kyse ei kuitenkaan ole naiselta naiselle -tyyppisestä hankkeesta, vaan siitä, että auttamalla naista autamme hänen koko perhettään mies mukaan lukien ja myös koko kyläyhteisöä. Oma toimeentulo vahvistaa naisten roolia ja arvostusta sekä perheessään että yhteisössään. Naisten auttaminen on tutkitusti yksi tehokkaimmista keinoista kasvattaa hyvinvointia kestävästi.

Naisten Pankki ei ole yleistä kehitysapua eikä se ole lähetystyötä. Sillä tähdätään naisten yrittäjyyden ja toimeentulon kehittämiseen kestävän kehityksen periaattein. Naisten Pankki keskittyy varojen keräämiseen ja yhdessä Kirkon Ulkomaanavun kanssa valitsee avustuskohteet ja määrittelee avustustoiminnan muodot. Naisten Pankin rahoittajina ja bisnesenkeleinä toimivat yritykset, yhteisöt, naiset ja miehet.

Millaisia hankkeita Naisten Pankki rahoittaa, mitä on saatu aikaan ja miten se liittyy Pouch Naihin?

Kambodža on yksi Naisten Pankin 13 kohdemaasta. Siellä se on tukenut naisten toimeentuloa ja pienyrittäjyyttä jo vuodesta 2008. Ensimmäisen hankkeen keskeisenä toimintamuotona oli paikallisiin säästö- ja lainaryhmiin perustuvat, naisten itse hallinnoimat 119 kyläpankkia, joissa oli yhteensä 2700 jäsentä.  Nämä myönsivät lainoja heikoimmassa asemassa oleville naisille pienyrittäjyyden tukemiseksi.

Vuonna 2011 alkaneella hankkeella on vahvistettu olemassa olevien kyläpankkien toimintaa sekä perustettu yhdeksän uuttaa kyläpankkia.  Valkeakoskelta kerättiin lahjoituksista ja myyntituloista alkupääoma neljään pankkiin juuri Kambodžaan.

Lisäksi on perustettu 23 osuuskuntaa tukemaan paikallisten pienyrittäjien verkostoitumista ja tuotteiden markkinoillepääsyä. Osuuskuntiin on liittynyt yhteensä 3 035 jäsentä, joista useimmat ovat naisia.  Osuuskuntatoiminnalla on vahvistettu naisten markkinointi- ja yrittäjyystaitoja.  Hankkeessa on myönnetty 31 naiselle pienlaina oman yritystoiminnan aloittamiseksi. Lisäksi on perustettu 113 naistenryhmää. Naisryhmät ovat lisänneet naisten vaikuttamismahdollisuuksia perheissä ja yhteisöissä.

Hankkeeseen osallistuu 4 200 naista 68 kylässä. Painopiste on heikoimmassa asemassa olevissa naisissa. Naisia on koulutettu esimerkiksi yhteisöpohjaiseen, naistenryhmiin perustuvaan yritystoimintaan. Valkeakoskelaisten tuella on pystytty kouluttamaan jo yli 500 naista ammattiin eri kohdemaissa. Olemme siis olleet auttamassa juuri Pouch Naita ja hänen kaltaisiaan.

kUVA NAISTEN PANKISTA

 

Valkeakosken Naisten Pankki toimii nyt neljättä vuotta. Tärkeimmät varojen hankintamuodot ovat olleet tempaukset, myyjäiset, kahvikonsertit ja kahvitukset eri tilaisuuksissa. Tempauksista tärkeimmät ovat olleet ”Kävele naiselle ammatti”-tapahtuma kolmena vuonna syyskuussa. Tänä vuonna kävelimme ammatit 100 naiselle. Monet yritykset olivat tukemassa sitä tapahtumaa. Tärkeänä rahanlähteenä ovat myös kuukausilahjoitukset ja syntymäpäivämuistamiset. Joukkoon mahtuu uusia vapaaehtoisia ja uudet ideat varojen keräämiseksi ovat tervetulleita. Tervetuloa mukaan!

Seuraavat tapahtumat ovat Valkeakosken Joulumessut ja seurakunnan joulumyyjäiset 29.11. Kannattaa tulla kurkkaamaan. Seurakuntatalolla on tarjolla mm. leivonnaisia ja joululaatikoita ja Tietotien lukiolla Naisten Pankin nimikkotuotteita mm. suuren suosion saavuttaneita heijastinkukkia.

Lisää tietoa: www.naistenpankki.fi ja lhenttonen(at)gmail.com

Tietoa kyläpankeista

Kyläpankit toimivat Kambodžan maaseudun yhteisöissä, missä rahoituspalveluiden tarjonta on vähäistä ja usein köyhien kotitalouksien ulottumattomissa. Kyläpankkien jäsenet saavat peruskoulutuksen säästö- ja lainatoimintaan sekä pienen alkupääoman lainojen myöntämiseen.

Alkupääoma vaihtelee jäsenmäärän mukaan (35 euroa/jäsen) ja on keskimäärin 750 euroa. Lainan suuruus on yleensä 8-35 euroa, mutta suuremmatkin lainat ovat mahdollisia aina 180 euron vuosikattoon saakka. Korkoa peritään 3 % kuukaudessa, joka on muihin köyhille kotitalouksille tarjolla olevien lainarahan lähteisiin verrattuna alhainen. Korko jää myös kokonaisuudessaan pankin, sen jäsenten ja kyläyhteisön hyödyksi: prosentti kuluu pankin toimintakuluihin, prosentti palautuu pääomaan ja prosentti jaetaan osinkona jäsenten kesken.

Yksittäisessä pankissa on 20-60 jäsentä, joista pääosa on naisia. Miehiä ei ole suljettu pois toiminnan piiristä, mutta sääntöjen mukaan pankkien johto on naisten käsissä. Kolmihenkisestä johtoryhmästä ainakin kahden on oltava naisia. Luottotappiot ovat olleet äärimmäisen vähäisiä, takaisinmaksuaste on ollut käytännössä 100 %.

Teksti: Liisa Henttonen

 

Yrittävä Antinniemi –  POMPdeLUX-lastenvaatteet

Tiesitkö, että ihan tästä kotikulmilta, Rengastien (Rengastie 38 loppupäästä, saa kauniita ja laadukkaita lastenvaatteita?

POMPdeLUX on tanskalainen lastenvaatemerkki, jota on myyty Suomessa syksystä 2012 asti. Yritys on perustettu 2006. Tällä hetkellä myyntiedustajia on Suomessa noin 70 ja Valkekoskikin sai omansa, kun aloitin työt syksyllä v. 2013.  POMPdeLUXin
valmistamia vaatteita voisi kuvailla edulliseksi arjen luksukseksi. Materiaaleihin on panostettu, joten vaatteet tuntuvat lapsen päällä mukavilta. Värit sointuvat kauniisti yhteen ja jo muutamalla vaatekappaleella saa muodostettua kauniita asukokonaisuuksia niin arkipäiviin kuin juhliinkin.

Törmäsin POMPdeLUXiin vanhemman tyttäremme ollessa alle vuoden ikäinen. Löysin sattumalta merkin nettisivut ja laitoin heti viestin Tanskaan päämajalle ja kysyin, voisinko tilata vaatteita Suomeen. Ensimmäisen paketin saavuttua olin niin hullaantunut kuin nyt lastenvaatteista voi olla ja odotin malttamattomana seuraavia mallistoja. Muutamia tilauksia tehtyäni
olin niin vakuuttunut, että rohkaistuin ottamaan jälleen yhteyttä Tanskan suuntaan. Lastenvaatemarkkinoita tiiviisti seuranneena olin varma, että POMPdeLUXilla olisi kysyntää myös Suomessa ja ilmaisin kiinnostukseni olla
mukana merkin mahdollisessa anseerauksessa. Minua kiitettiin kiinnostuksesta ja kerrottiin, että suunnitelmissa ei ole laajentaa toimintaa Suomen suuntaan. Puoli vuotta myöhemmin sain jälleen Tanskasta viestin, jossa kysyttiin, olisinko vielä kiinnostunut. Lanseeraus osui kuopuksemme lasketun ajan kanssa samoille viikoille, joten reilun puolen vuoden äitiysloman jälkeen pääsin vihdoin aloittamaan myyntiedustajana.

Meidän edustajien myyntikausi kestää sekä keväällä että syksyllä 10 viikkoa, jonka aikana kiertelemme ahkerasti ihmisten kodeissa pitämässä kotikutsuja ja esittelemässä mallistoa. Kotikutsujen lisäksi järjestämme Avoimia Ovia, jolloin jokaisella on mahdollisuus tulla tutustumaan vaatteisiin ja saamaan edustajilta neuvoja valintoihin. Mukanamme kulkee aina koko mallisto, joka käsittää yhteensä yli 250 vaatekappaletta – neljä kokonaista rekillistä. POMPdeLUXilta löytyy arkisten ja juhlavampien sisävaatteiden lisäksi kauniita vaatteisiin sopivia asusteita, luomupuuvillaisia yö- ja alusasuja sekä upeat tekniset ulko-vaatteet niin välikauteen kuin pakkasillekin. Vuosittain julkaistaan kaksi mallistoa,
yksi kevät- ja kesävaatteita ja toinen syys- ja talvivaatteita. Vaatteita valmistetaan koossa 80-152, ja mallistot on jaettu pieniin (80-104) ja Junior-kokoihin (110-152).

Tämän syksyn osalta myyntikauteni päättyi isänpäivänä, mutta kevätmallisto julkaistaan helmikuun puolivälissä. POMPdeLUXin sivuilta osoitteesta http://www.pompdelux.fi voi käydä kurkistamassa, minkä näköisistä vaatteista on
kyse. Omat sivuni löytyvät puolestaan osoitteesta http://www.facebook.com/pompdeluxValkeakoski.

Vaatetilaukset kannattaa tehdä aina myyntiedustajan kautta, koska näin pääsee hyödyntämään etuja, joita verkkokaupassa ei ole saatavilla. Omilla nettisivuillani tiedotan mm. Avoimista Ovista, joita olen järjestänyt meillä kotona ja Cafe Hannassa sekä muista ajankohtaisista asioista.

Tervetuloa helmikuussa meille
kahvittelemaan ja ihastelemaan ihania lastenvaatteita!

Teksti: Tanja Borg

Junior tyttö Junior tyttö 2

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Junior poika2

Junior poika

 

 

NOPEUSVALVONTAA  KESÄLLÄ  2014  ANTINNIEMENTIELLÄ

Antinniementiellä oli kaupungin asentama nopeusnäyttötaulu kuukauden kesäkuusta elokuuhun. Tarkoituksena oli  mitata nopeuksia, koska asukasyhdistyksen hallitus on ollut asukkaiden kanssa huolissaan Antinniemen autojen nopeuksista runsaslapsisella alueella. On ollut myös keskustelua ajohidasteiden rakentamisesta nopeuksien hillitsemiseksi. Kaupunki on kuitenkin suhtautunut erittäin kielteisesti hidasteiden rakentamiseen johtuen niiden kalleudesta sekä talvikunnossapidon hankaluuksista. Asukasyhdistyksen hallitus on myös esittänyt kaupungille, että ajoradalle maalattaisiin näkyviin nopeusrajoitus. Sehän on Antinniemessä 40 km/h.  Mittaustuloksia kertyi kuukauden alalta runsaasti, koska mittaus tehtiin molempiin suuntiin. Seuraavassa tuloksista yhteenveto.

AUTOILIJAT:   MUISTAKAA  ANTINNIEMEN  AJONOPEUS  40 KM/H

PYÖRÄILLESSÄ  KÄYTETÄÄN  TIEN  OIKEAA  PUOLTA  JA  KÄVELLESSÄ  KÄYTETÄÄN  TIEN  VASENTA  PUOLTA.  

JA  PIMEÄLLÄ  HEI  HEIJASTIN  HEILUMAAN.

JALKAKÄYTÄVÄLLÄ   SAAVAT  PYÖRÄILLÄ  VAIN  ALLE  12  VUOTIAAT.

Nopeusjakauma2_0001

IMG_4791

Teksti: Annu Arola

IMG_5658

Antinniemen asukasyhdistyksen hallitus

                                                                                                                                                                                      

Mainokset