KULMAN KUULUMISET 2/2014

Kuva Annu Arola

 

KULMAN KUULUMISET 2/2014 / SISÄLTÖ

• Puheenjohtajan mietteitä: Timo Saarelainen
• Muistettavaa: Annu  Arola
• Lajitteluohjeita: Kiertokapula
• Antinniemen palkintopihat VV.  1955  –  2011: Kari Järventausta
• Aikuisena uuteen ammattiin: Annu Arola
• Naisten pankki – mikä se on: Liisa Henttonen
• Yrittävä Antinniemi – POMPdeLUX-lastenvaatteet: Tanja Borg
• Nopeusvalvontaa kesällä 2014 Antinniementiellä: Annu Arola

Kulman Kuulumisten toimitus: Annu Arola

PUHEENJOHTAJAN   MIETTEITÄ

Syksyn pimeyttä helpotetaan taas lukuisilla pihojen koristevaloilla. On hauska seurata iltakävelyllä uusien koristevalojen syttymistä pimeisiin pihoihin. Pimeys tuo kuitenkin liikenteeseen vaaroja. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden näkyminen liikenteessä on todellinen ongelma. Pimeä pyörä yhdistettynä vasten liikennettä ajamiseen on todella vaarallista. Tätä ongelmaa ei kai saa pois puhumalla. Pitäisi ilmeisesti muuttaa lakia ja vakuutuskorvausten käytäntöä siten, että valottomuus poistaa korvausten saamisen ja päälle ajaneen korvausvelvollisuuden. Nyt on voimassa käytäntö, että päälle ei saa ajaa milloinkaan- ei edes siilin päälle (Siilin päälle ajanut tuomittiin sakkoihin ja korvaamaan siilin hinnan valtiolle).

Jotain uuttakin on saatu aikaan Lotilan järven ympäristössä. Pistetalojen rannan kävelytie on saanut uuden pinnan ja pusikot on perattu. Puistomaisema on saanut myös parkkipaikat ”soutustadionille”. Parkkialue palvelee myös läheistä uimarantaa ja olisi talvella lähtökohtana Lotilan järven latukierrokselle. Hyvä juttu. Antinniemen asukasyhdistys on esittänyt kaupungille myös pistetaloilta Antinniementielle kulkevaa rantapolkua ja vanhaa palokujaa sorapäällysteiseksi, mutta asiassa ei ole tapahtunut mitään. Palokujaa käyttävät kuitenkin kymmenet veneenomistajat kulkemiseen.

Lotilan järven pohjassa kulkevaa viemärilinjaa on huollettu kesän aikana ja lisätty painoja putken päälle. Huollossa käytettyä huoltolauttaa onkin ihmetelty pitkin kesää, koska mitään tietoa ei kaupungilta ole tullut operaatiosta. Edes paikallislehti ei ole asiasta kirjoittanut. Mutta itse asia on ollut hyvä. Lotilan järven vesi on puhdistunut uimakelpoiseksi, joten viemärin suhteen ei saisi tulla ongelmia uudestaan.

Hyvää syksyä ja Joulun odotusta kaikille

26.11.2014

Timo Saarelainen

MUISTETTAVAA 

Vielä hetken aikaa toimivat hallituksessa seuraavat antinniemeläiset:

Puheenjohtaja Timo Saarelainen, Antinniementie 13 , timo.saarelainen@pp.inet.fi,  gsm 040-5834415

Varapuheenjohtaja Jouko Airola, Antinniementie 12, jouko.airola@pp.inet.fi, gsm 045-6707171

Sihteeri Annu Arola, Antinniementie 52, annu.arola@pp2.inet.fi, gsm 040-7276723

Rahastonhoitaja Esa Ventonen, Antinniementie 15 , esa.ventonen@pp.inet.fi, gsm 040-5432905

Alpo Survonen, Antinniementie 3 , alpo.survonen@suomi24.fi, gsm 0400-799196

Heikki Mikkola, Antinniementie 42, heikki.mikkola1@gmail.com, gsm 040-5770812

Jussi Henttonen, Rengastie 26, jussi.henttonen@cabassi.fi

 

        Muistathan, että asukasyhdistyksellä on omat nettisivut, jotka löytyvät osoitteesta

        http://antinniemenasukasyhdistys.wordpress.com

  Löydät sivut myös googlaamalla Antinniemen asukasyhdsitys.

      Kotisivuille voi jokainen jäsen antaa juttuja!

KULMAN  KUULUMISET  2/2014

Kulman Kuulumisia on julkaistu paperiversiona asukasyhdistyksen perustamisesta lähtien.

Kustannussyistä nykyinen hallitus päätti, että Kulman Kuulumiset siirretään asukasyhdistyksen

kotisivuille. Ne jäsenet, joilla ei ole nettiyhteyksiä, saavat edelleen paperisen version.

Jos uusia sähköpostin käyttäjiä tulee, olkaa hyvät ja ilmoittakaa sähköpostiosoitteenne sihteerille,

jotta vältytään kustannuksia aiheuttavasta kopioinnista.

Hallitus myös mieluusti kuulisi mielipiteitä asukasyhdistyksen kotisivuille siirretystä Kulman Kuulumista.

 Risuja ja ruusuja voi lähettää sihteerille.

 

        Antinniemen asukasyhdistyksen tilinumero

    FI37 5494 0920 093202  Valkeakosken Osuuspankki

 Voit tarkistaa jäsenmaksun maksamisen rahastonhoitajalta.

Jos naapuriinne muuttaa uusia antinniemeläisiä, vihjaiskaa tulokkaille Antinniemessä toimivasta asukasyhdistyksestä,

jotta saamme kaikki antinniemeläiset mukaan toimintaan.

Tällä hetkellä toiminnassamme on mukana melkein 90 Antinniemen kotitaloutta.

ASUKASYHDISTYKSEN  VUOSIKOKOUS  2015

Asukasyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään

torstaina 05.02.2015 klo 18.00 Katiskatalossa.

Lisätiedot aikanaan. Kokouksen yhteysessä esitelmä.

LAJITTELUOHJEITA  KOTITALOUKSILLE –  VASTUULLISTA JÄTEHUOLTOA

”Me suomalaiset pidämme puhdasta luontoa ja vettä niin itsestään selvinä asioina, ettemme tule edes ajattelleeksi, että näin ei ole suuressa osassa maailmaa. Meillä on käytettävissämme aivan korvaamaton luonnonvara, josta meillä on lupa nauttia ja ammentaa terveyttä ja mielenvirkeyttä. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että luonto on haavoittuvainen. Senpä vuoksi sitä tuleekin kohdella arvostavasti.  Jokainen voi tehdä paljonkin ympäristön hyväksi pienilläkin asioilla – laittamalla vaikkapa roskat asianmukaisiin roskasäiliöihin.”   Sari Pousi-Heinonen, Kiertokapula

Antinniemessä tien vieressä olevaan roskalaatikkoon laitettu jäte menee energiajätteeksi. Lajittelua kannattaa kuitenkin jokaisen tehdä ja lajitella lasi, metalli, kartonki, lehtijäte jne. ja viedä ne niille tarkoitettuihin keräyspisteisiin. Antinkulmaan voimme viedä jätettämme ja myöskin Lidliin.

Jokakeväisissä Antinniemen siivoustalkoissa toukokuussa v oimme kuitenkin aina havaita, että kaikki eivät lajitteluohjeista välitä. ja nyssyköitä löytyy Lotilan järvenkin rantapusikoista. Toisaalta Antinniemessäkin  on menty parempaan suuntaan ja nurkat ja pusikot ovat siistiytyneet.

 

 

 

Ohjeet Kiertokapulan julkaisusta 2/2014 lokakuu ja lisätietoja saa alla olevista paikoista:

Valkeakosken Lumikorven jätteidenkäsittelyalue,                                                                                                                                     Meijerikuja                                                                                                                                                                                                                                          37600 Valkeakoski                                                                                                                                                                                                                          Avoinna ma ja to klo 11 – 18, ti, ke ja pe klo 9 – 16

Kiertokapula Oy                                                                                                                                                                                                                                  Vankanlähde 7 ,                                                                                                                                                                                                                                 13100  Hämeenlinna                                                                                                                                                                                                                          puh. 075 753 0000 (vaihde, arkisin klo 8 – 15)

PIHAKILPAILUTOIMINTA  JA  ANTINNIEMEN  PALKINTOPIHAT  VV.  1955 –  2011  

Antinniemi on tunnettu kautta aikain hyvin hoidettuna omakotialueena ja sellaisena Antinniemi onneksi on säilynyt näihin päiviin asti. Palkintoja hyvin hoidetuista pihoista on tullut vuosien mittaan useita.

”Valkeakoskella pihakilpailutoiminta alkoi v. 1933, jolloin AB Walkiakioski Oy järjesti ensimmäisen kerran henkilökunnalleen ”Asuntojen ja pihamaiden hoitokilpailun” sekä erillisen ”Rakennusten ja aitausten kunnossapitokilpailun”.

Kilpailut, joista ilmoitettiin Valkeakosken ja Sääksmäen Sanomissa, järjestettiin vuosittain 1933 – 1938. Vastaavasti Säteri Oy järjesti henkilökunnalleen pihakilpailuja Ulvajanniemessä vuodesta 1947 lähtien aina 1960-luvun puoliväliin asti. Yhtiön lopetettua kilpailutoiminnan, järjesti Ulvajanniemen Kiinteistoyhdistys vv. 1967 – 1969 erityisen kiinteistökilpailun, jossa painotettiin rakennusten kuntoa.

Elokuussa 1946 perustetun Valkeakoski-Seuran järjestämät pihakilpailut aloitettiin v. 1947, samana vuonna kuin Tampereella. Käytännössä kauppalan- ja sittemmin kaupunginpuutarhuri ja siten kaupunki on ollut kilpailujen järjestelyissä keskeisesti mukana lähes alusta asti.

V. 1973 asti kilpailualueena oli koko kantakaupunki. Omakotiasutuksen laajentuessa voimakkaasti siirryttiin v. 1974 käytäntöön, jossa kilpailualueena oli vuorovuosina kantakaupungin etelä- ja pohjoispuoli. Rajana oli kanava.

v. 1986 asti pihakilpailu koski vain omakotitalokiinteistöjä. V. 1987 kilpailuun otettiin mukaan rivi- ja kerrostalot. Kyseisenä vuonna, samoin kuin v. 1990 ja 1993, kilpailu koski vain rivi- ja kerrostaloja. V. 1991 järjestettiin erillinen kaksivuotinen kerrostalopihojen kunnostuskilpailu, johon liittyi teknisen lautakunnan myöntämä enintään 5.000 markan kunnostusavustus.

Valkeakosken pihakilpailuissa käytettiin alkuvuosina Tampereen ”mallin” mukaisia sääntöjä. V. 1955 lähtien kilpailuissa on noudattettu Puutarhaliiton mallisääntöjä. Sääntöjen mukaiset arvostelukohteet eli pihan osa-alueet ovat seuraavat: yleisvaikutelma, tonttimaan tarkoituksenmukainen käyttö, järjestys ja siisteys, istutukset ja viljelykset, rakennukset ja pihaan liittyvät rakenteet ja aitaus (joka on yleensä yhdistetty edelliseen kohteeseen).

Kukin arvostelukohde eli osa-alue arvostellaan asteikolla 1-10. Kaupunginosakohtaiseen kilpailuun siirryttäessä kilpailun sääntöjä yksinkertaistettiin vähentämällä palkintoluokkia ja rajoittamalla kunniamaininnat, joita aikaisemmin jaettiin jopa useita kymmeniä vuosittain, yksittäisiin erityispihoihin. V. 1966 saakka myönnettiin vain Kunnostamismestarilaattoja, jonka nimi oli v. 1960 asti Mestarilaatta. V. 1967 tuli käytäntöön edellisen rinnalle Palkintopihalaatta. Ennen v. 1967 Kunnostamismestarilaatalla palkitut pihat ovat siten mahdollista palkita Palkintopihalaatalla; tuota vanhemmat ”laattapalkinnot” eivät siten ole ”ongelma”

V. 2011 Antinniemessä ja Tallinmäessä järjestetyn pihakilpailun voitti Kaarina ja Pasi Virtasen piha Antinniementie 32:ssa. Piha palkittiin Palkintopihalaatalla. Sijoille 2 – 6 tulivat seuraavat kunniakirjalla palkitut pihat: Marjatta ja Esa Ventonen Antinniementie 15, Jaana ja Juha-Pekka Tanskinen Antinniementie 19, Eija ja Juha Sihvonen Rengastie 4, Pia ja Anssi Pajunen Honkiniementie 33 sekä Raija ja Reino Nykänen Alppikatu 9. Lisäpalkintona mainituille pihoille annettiin kanadanhemlokin (Tsuga canadensis) komea taimi.

Palkitut Antinniemessä

• Virtanen, Antinniementie 32               palkintopihalaatta                          v.2011
• Lehtelä Rengastie 51                                 -”-                                                               v. 2000
• Sara Antinpolku 6                                      -”-                                                              v. 2000
• Kitusuo Antinniementie 46                  -”-                                                               v. 1985
• Aurinsalo Antinniementie 60              -”-                                                               v. 1983
• Suovula Antinniementie 4                      -”-                                                               v. 1967
• Perholehto Antinniementie 27              kunnostamismest.laatta              v. 1964
• Virtanen Rengastie 34                                -”-                                                              v. 1959
• Kylmälahti Antinniementie 50              -”-                                                              v. 1955

Teksti: Kari Järventausta, Valkeakosken kaupunki, kaupunginpuutarhuri

 

 

AIKUISENA  UUTEEN  AMMATTIIN  

Aikuiskoulutus

Työmarkkinoiden ja työelämän muuttuessa jatko- ja täydennyskouluttautumisen tarve on jatkuvassa kasvussa. Kilpailu työpaikoista ja työmarkkina-aseman säilyttämisestä ovat kiristyneet, eikä ”Job for life” ole enää itsestään selvyys. Harvat työskentelevät samassa yrityksessä tai samalla alalla koko työuransa. Tulevat sukupolvet joutuvat/saavat opiskella itselleen jopa 3 – 4 ammattia.

Aikuisten opiskelumahdollisuuksia pyritään koko ajan parantamaan edistämällä itseopiskelua ja etäopiskelua. Monien koulutusten lähiopetusjaksot painottuvat iltoihin ja viikonloppuihin tai järjestetään tiiviinä intensiivijaksoina, joka helpottaa opiskelua työn ohella. Suomessa aikuisille järjestetään koulutusta yli 1 000 oppilaitoksessa.

Aikuislukiot: Peruskoulu- ja lukiotutkintojen suorittaminen, Ammatillinen aikuiskoulutus: Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen,Avoin yliopisto: Yliopistojen tutkintovaatimusten mukaista, korkealaatuista ja tutkimukseen perustuvaa opiskelua,Kansalais- ja työväenopistot: Yleissivistäviä, yhteiskunnallisia ja harrasteopintoja, Yksityinen sektori: Henkilöstökoulutusta organisaatioiden ja yksittäisten työntekijöiden tarpeisiin.

 Marjut Sadeharju Rengastieltä on yksi tällainen aikuinen, joka päätti suorittaa uuden ja toisen ammattitutkinnon.

MIKÄ ON ENSIMMÄISEN TUTKINTOSI, JOS SINULLA SELLAINEN ON?                                                                                                                                                                                            Olen yo-merkonomi, silloisesta Hämeenlinnan LT-instituutista valmistunut.

MISSÄ OLET OLLUT TÖISSÄ ENNEN OPISKELUJASI, MITÄ OLET TEHNYT JA KUINKA PITKÄÄN?                                                                                                                             Koulun jälkeen asuimme ulkomailla muutaman vuoden ja tein siellä eläinlääkärin avustajan työtä  sekä laatuassistentin tointa. Suomeen tultuamme muutaman mutkan kautta aloitin silloisella Walki Films kalvotehtaalla, nykyisin Bemis Valkeakoski Oy. Olen vaihdellut hiukan työtehtäviä, mutta koko ajan kuitenkin myynti- ja markkinointiosastoilla. Työuraa on siis saman työnantajan palveluksessa jo lähes 20 vuotta.

JOS JÄIT OPISKELUSI  VUOKSI ESIM. VUOROTTELUVAPAALLE, OLIKO VAPAATA HELPPO SAADA?                                                                                                                    Olin vuoden vuorotteluvapaalla ja jatkoin vielä puolitoista vuotta opintovapaalla. Vapaat järjestyivät helposti. Kriteerit yhtenäisestä työhistoriasta täyttyivät ja aika oli ilmeisesti muutenkin sopiva työnantajan kannalta, koska vapaat myönnettiin.

MIKSI PÄÄTIT ALKAA AIKUISOPISKELIJAKSI?                                                                                                                                                                                                                                   Halusin valokuvaajaksi. Opiskelukaan ei tuntunut hullummalta ratkaisulta. Kaikki rutiineja rikkovat uudet jutut ovat hyväksi.

ONKO TÄMÄ TUTKINTO ELÄMÄSI TUTKINTO?                                                                                                                                                                                                                                   Lyhyesti: kyllä.

MISSÄ OPPILAITOKSESSA OLE T SUORITTANUT UUTTA TUTKINTOASI JA KUINKA PITKÄÄN OPISKELUSI ON KESTÄNYT?                                                    Voionmaan kansanopistossa. Voionmaa on taide- ja medialinjoihin erikoistunut kansanopisto, josta saa myös valmiudet mm. valokuvaajan ammattitutkinnon suorittamiseen. Ensimmäinen vuosi on kansanopistovuosi, jonka monet suorittavat pelkästään ilman aikomusta jatkaa seuraavana vuonna. Toinen vuosi tähtää ammattitutkintoon, jolloin opiskelu on vaativampaa. Kaikkiaan koulutus kestää 2.5 vuotta. Voionmaalaiset suorittavat ammattitutkintoon vaadittavat näyttötehtävät Stadian ammatti-instituutissa Helsingissä.

KUINKA MONTA OPISKELIJAA OLI RYHMÄSSÄSI JA JÄTTIKÖ MONI TUTKINNON SUORITTAMISEN KESKEN?                                                                            Ammattilinjalla meitä oli alkuun 21 ja kaksi jätti kesken.

MINKÄLAISTA OPISKELU ON OLLUT? ETÄOPISKELUA VAI OLETKO JOUTUNUT MUUTTAMAAN TOISELLE PAIKKAKUNNALLE?                                              Kävin päivittäin Ylöjärvellä. Mukana on ollut tietysti etä-päiviä, kuvausta itsenäisesti sekä kuvankäsittelyä. Opiskelu on kuitenkin päiväopiskelua eikä esim. viikonloppu- ja iltapainotteista.

ONKO OLLUT VAIKEATA RYHTYÄ OPISKELIJAKSI, KUN ON OLLUT JO OIKEISSA TÖISSÄ?                                                                                                                                            No ei sitten vähääkään :D.

OLETKO SAANUT OPISKELUUSI TUKEA VAI OLETKO JOUTUNUT RAHOITTAMAAN OPISKELUSI ITSE?                                                                                                 Aikuisopiskelija voi saada koulutusrahastosta tulosidonnaista tukea, jos tietyt kriteerit täyttyvät (vakituinen työsuhde, tietyn mittainen yhtenäinen työhistoria).

MITEN AIOT HYÖDYNTÄÄ UUDEN TUTKINTOSI? VAIHDATKO KOKONAAN ALAA?                                                                                                                                                     Palaan entiseen työhöni, mutta teen sivutoimena kuvaushommeleita.

PYSTYTKÖ ENTISESSÄ TYÖSSÄSI HYÖDYNTÄMÄÄN OPINTOJASI, JOS JATKAT ENTISEN TYÖNAJANTAN PALVELUKSESSA?                                                    Kenties ja toivottavasti. Varmasti aika näyttää.

MITKÄ OVAT TYÖLLISTYMISMAHDOLLISUUDET UUDESSA AMMATISSASI?                                                                                                                                                                             Vain mielikuvitus on rajana, suurin osa kuvaajista varmasti toimivat yrittäjinä ja free lancer-pohjalta

Teksti: Annu Arola

 

 

 

NAISTEN  PANKKI  –  MIKÄ  SE  ON?

Valkeakoskellakin Naisten Pankin toimintaa jo vuodesta 2011

Kambodžalainen Pouch Nai on 44-vuotias ja hänellä on viisi lasta. Hän on pystynyt lähettämään vanhimman tyttärensä yliopistoon. Muut lapset käyvät yläkoulua.
Vielä muutama vuosi sitten Pouch Nain perhe oli hyvin köyhä ja toimeentulo oli niukkaa. Pouch Nai ei uskonut, että hän voisi koskaan maksaa lastensa koulunkäyntiä. Hän oli surullinen, sillä hän tiesi, että vain koulutuksen avulla lapset saisivat paremman tulevaisuuden. ”Se tuntui saavuttamattomalta unelmalta.”
Jotain odottamatonta kuitenkin tapahtui Pouch Nain elämässä. Hän pääsi Naisten Pankin tukemaan hankkeeseen mukaan ja tänään Pouch Nai on täynnä energiaa. ”Päästyäni Naisten Pankin hankkeeseen perheeni elämä on muuttunut. Sain maanviljelyskoulutusta, opin kasvattamaan kotieläimiä tuottoisammin sekä liityin naisten säästö- ja lainaryhmään. Sain kyläpankista lainan ja nyt kasvatan riisipellon takana kanoja ja possuja.”
Pouch Nai tekee töitä yhdessä miehensä kanssa. ”Miehestäni on ollut suunnaton apu ja ilman häntä emme saisi näin hyvää toimeentuloa. Parasta elämässämme on se, että pystymme maksamaan kaikki maksumme itse ja lapsemme ovat päässeet opiskelemaan.”

 

Mikä Naisten Pankki on?

Naisten Pankki on vapaaehtoisyhteisö, jossa voimavarana ovat aktiiviset vapaaehtoiset, lukuisat osakkaat ja lahjoittajat. Naisten Pankki on suomalainen keksintö ja perustettu 2007. Rahastoa hallinnoi Kirkon Ulkomaanapu. Tähän mennessä varoja on kerätty yli 7 milj.€. Vapaaehtoisryhmiä toimii yli 30 paikkakunnalla ja myös Valkeakoskella.

 

Unelmana on että yhä useampi kehitysmaiden nainen saa mahdollisuuden nousta köyhyydestä, yhä useampi perhe saa leivän, yhä useampi kylä voi paremmin ja ihmiset ympäri maailmaa liittyvät mukaan tekemään tästä unelmasta totta. Naisten Pankki tukee kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä ja omaehtoista toimeentuloa kestävän kehityksen periaattein niin Afrikassa kuin muissakin maanosissa.

Naisten Pankki ei ole pelkästään naisten juttu. Naiset ovat Naisten Pankin avun pääkohde. Kyse ei kuitenkaan ole naiselta naiselle -tyyppisestä hankkeesta, vaan siitä, että auttamalla naista autamme hänen koko perhettään mies mukaan lukien ja myös koko kyläyhteisöä. Oma toimeentulo vahvistaa naisten roolia ja arvostusta sekä perheessään että yhteisössään. Naisten auttaminen on tutkitusti yksi tehokkaimmista keinoista kasvattaa hyvinvointia kestävästi.

Naisten Pankki ei ole yleistä kehitysapua eikä se ole lähetystyötä. Sillä tähdätään naisten yrittäjyyden ja toimeentulon kehittämiseen kestävän kehityksen periaattein. Naisten Pankki keskittyy varojen keräämiseen ja yhdessä Kirkon Ulkomaanavun kanssa valitsee avustuskohteet ja määrittelee avustustoiminnan muodot. Naisten Pankin rahoittajina ja bisnesenkeleinä toimivat yritykset, yhteisöt, naiset ja miehet.

Millaisia hankkeita Naisten Pankki rahoittaa, mitä on saatu aikaan ja miten se liittyy Pouch Naihin?

Kambodža on yksi Naisten Pankin 13 kohdemaasta. Siellä se on tukenut naisten toimeentuloa ja pienyrittäjyyttä jo vuodesta 2008. Ensimmäisen hankkeen keskeisenä toimintamuotona oli paikallisiin säästö- ja lainaryhmiin perustuvat, naisten itse hallinnoimat 119 kyläpankkia, joissa oli yhteensä 2700 jäsentä.  Nämä myönsivät lainoja heikoimmassa asemassa oleville naisille pienyrittäjyyden tukemiseksi.

Vuonna 2011 alkaneella hankkeella on vahvistettu olemassa olevien kyläpankkien toimintaa sekä perustettu yhdeksän uuttaa kyläpankkia.  Valkeakoskelta kerättiin lahjoituksista ja myyntituloista alkupääoma neljään pankkiin juuri Kambodžaan.

Lisäksi on perustettu 23 osuuskuntaa tukemaan paikallisten pienyrittäjien verkostoitumista ja tuotteiden markkinoillepääsyä. Osuuskuntiin on liittynyt yhteensä 3 035 jäsentä, joista useimmat ovat naisia.  Osuuskuntatoiminnalla on vahvistettu naisten markkinointi- ja yrittäjyystaitoja.  Hankkeessa on myönnetty 31 naiselle pienlaina oman yritystoiminnan aloittamiseksi. Lisäksi on perustettu 113 naistenryhmää. Naisryhmät ovat lisänneet naisten vaikuttamismahdollisuuksia perheissä ja yhteisöissä.

Hankkeeseen osallistuu 4 200 naista 68 kylässä. Painopiste on heikoimmassa asemassa olevissa naisissa. Naisia on koulutettu esimerkiksi yhteisöpohjaiseen, naistenryhmiin perustuvaan yritystoimintaan. Valkeakoskelaisten tuella on pystytty kouluttamaan jo yli 500 naista ammattiin eri kohdemaissa. Olemme siis olleet auttamassa juuri Pouch Naita ja hänen kaltaisiaan.

 

Valkeakosken Naisten Pankki toimii nyt neljättä vuotta. Tärkeimmät varojen hankintamuodot ovat olleet tempaukset, myyjäiset, kahvikonsertit ja kahvitukset eri tilaisuuksissa. Tempauksista tärkeimmät ovat olleet ”Kävele naiselle ammatti”-tapahtuma kolmena vuonna syyskuussa. Tänä vuonna kävelimme ammatit 100 naiselle. Monet yritykset olivat tukemassa sitä tapahtumaa. Tärkeänä rahanlähteenä ovat myös kuukausilahjoitukset ja syntymäpäivämuistamiset. Joukkoon mahtuu uusia vapaaehtoisia ja uudet ideat varojen keräämiseksi ovat tervetulleita. Tervetuloa mukaan!

Seuraavat tapahtumat ovat Valkeakosken Joulumessut ja seurakunnan joulumyyjäiset 29.11. Kannattaa tulla kurkkaamaan. Seurakuntatalolla on tarjolla mm. leivonnaisia ja joululaatikoita ja Tietotien lukiolla Naisten Pankin nimikkotuotteita mm. suuren suosion saavuttaneita heijastinkukkia.

Lisää tietoa: www.naistenpankki.fi ja lhenttonen(at)gmail.com

Tietoa kyläpankeista

Kyläpankit toimivat Kambodžan maaseudun yhteisöissä, missä rahoituspalveluiden tarjonta on vähäistä ja usein köyhien kotitalouksien ulottumattomissa. Kyläpankkien jäsenet saavat peruskoulutuksen säästö- ja lainatoimintaan sekä pienen alkupääoman lainojen myöntämiseen.

Alkupääoma vaihtelee jäsenmäärän mukaan (35 euroa/jäsen) ja on keskimäärin 750 euroa. Lainan suuruus on yleensä 8-35 euroa, mutta suuremmatkin lainat ovat mahdollisia aina 180 euron vuosikattoon saakka. Korkoa peritään 3 % kuukaudessa, joka on muihin köyhille kotitalouksille tarjolla olevien lainarahan lähteisiin verrattuna alhainen. Korko jää myös kokonaisuudessaan pankin, sen jäsenten ja kyläyhteisön hyödyksi: prosentti kuluu pankin toimintakuluihin, prosentti palautuu pääomaan ja prosentti jaetaan osinkona jäsenten kesken.

Yksittäisessä pankissa on 20-60 jäsentä, joista pääosa on naisia. Miehiä ei ole suljettu pois toiminnan piiristä, mutta sääntöjen mukaan pankkien johto on naisten käsissä. Kolmihenkisestä johtoryhmästä ainakin kahden on oltava naisia. Luottotappiot ovat olleet äärimmäisen vähäisiä, takaisinmaksuaste on ollut käytännössä 100 %.

Teksti: Liisa Henttonen

 

Yrittävä Antinniemi –  POMPdeLUX-lastenvaatteet

Tiesitkö, että ihan tästä kotikulmilta, Rengastien (Rengastie 38 loppupäästä, saa kauniita ja laadukkaita lastenvaatteita?

POMPdeLUX on tanskalainen lastenvaatemerkki, jota on myyty Suomessa syksystä 2012 asti. Yritys on perustettu 2006. Tällä hetkellä myyntiedustajia on Suomessa noin 70 ja Valkekoskikin sai omansa, kun aloitin työt syksyllä v. 2013.  POMPdeLUXin
valmistamia vaatteita voisi kuvailla edulliseksi arjen luksukseksi. Materiaaleihin on panostettu, joten vaatteet tuntuvat lapsen päällä mukavilta. Värit sointuvat kauniisti yhteen ja jo muutamalla vaatekappaleella saa muodostettua kauniita asukokonaisuuksia niin arkipäiviin kuin juhliinkin.

Törmäsin POMPdeLUXiin vanhemman tyttäremme ollessa alle vuoden ikäinen. Löysin sattumalta merkin nettisivut ja laitoin heti viestin Tanskaan päämajalle ja kysyin, voisinko tilata vaatteita Suomeen. Ensimmäisen paketin saavuttua olin niin hullaantunut kuin nyt lastenvaatteista voi olla ja odotin malttamattomana seuraavia mallistoja. Muutamia tilauksia tehtyäni
olin niin vakuuttunut, että rohkaistuin ottamaan jälleen yhteyttä Tanskan suuntaan. Lastenvaatemarkkinoita tiiviisti seuranneena olin varma, että POMPdeLUXilla olisi kysyntää myös Suomessa ja ilmaisin kiinnostukseni olla
mukana merkin mahdollisessa anseerauksessa. Minua kiitettiin kiinnostuksesta ja kerrottiin, että suunnitelmissa ei ole laajentaa toimintaa Suomen suuntaan. Puoli vuotta myöhemmin sain jälleen Tanskasta viestin, jossa kysyttiin, olisinko vielä kiinnostunut. Lanseeraus osui kuopuksemme lasketun ajan kanssa samoille viikoille, joten reilun puolen vuoden äitiysloman jälkeen pääsin vihdoin aloittamaan myyntiedustajana.

Meidän edustajien myyntikausi kestää sekä keväällä että syksyllä 10 viikkoa, jonka aikana kiertelemme ahkerasti ihmisten kodeissa pitämässä kotikutsuja ja esittelemässä mallistoa. Kotikutsujen lisäksi järjestämme Avoimia Ovia, jolloin jokaisella on mahdollisuus tulla tutustumaan vaatteisiin ja saamaan edustajilta neuvoja valintoihin. Mukanamme kulkee aina koko mallisto, joka käsittää yhteensä yli 250 vaatekappaletta – neljä kokonaista rekillistä. POMPdeLUXilta löytyy arkisten ja juhlavampien sisävaatteiden lisäksi kauniita vaatteisiin sopivia asusteita, luomupuuvillaisia yö- ja alusasuja sekä upeat tekniset ulko-vaatteet niin välikauteen kuin pakkasillekin. Vuosittain julkaistaan kaksi mallistoa,
yksi kevät- ja kesävaatteita ja toinen syys- ja talvivaatteita. Vaatteita valmistetaan koossa 80-152, ja mallistot on jaettu pieniin (80-104) ja Junior-kokoihin (110-152).

Tämän syksyn osalta myyntikauteni päättyi isänpäivänä, mutta kevätmallisto julkaistaan helmikuun puolivälissä. POMPdeLUXin sivuilta osoitteesta http://www.pompdelux.fi voi käydä kurkistamassa, minkä näköisistä vaatteista on
kyse. Omat sivuni löytyvät puolestaan osoitteesta http://www.facebook.com/pompdeluxValkeakoski.

Vaatetilaukset kannattaa tehdä aina myyntiedustajan kautta, koska näin pääsee hyödyntämään etuja, joita verkkokaupassa ei ole saatavilla. Omilla nettisivuillani tiedotan mm. Avoimista Ovista, joita olen järjestänyt meillä kotona ja Cafe Hannassa sekä muista ajankohtaisista asioista.

Tervetuloa helmikuussa meille
kahvittelemaan ja ihastelemaan ihania lastenvaatteita!

Teksti: Tanja Borg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

NOPEUSVALVONTAA  KESÄLLÄ  2014  ANTINNIEMENTIELLÄ

Antinniementiellä oli kaupungin asentama nopeusnäyttötaulu kuukauden kesäkuusta elokuuhun. Tarkoituksena oli  mitata nopeuksia, koska asukasyhdistyksen hallitus on ollut asukkaiden kanssa huolissaan Antinniemen autojen nopeuksista runsaslapsisella alueella. On ollut myös keskustelua ajohidasteiden rakentamisesta nopeuksien hillitsemiseksi. Kaupunki on kuitenkin suhtautunut erittäin kielteisesti hidasteiden rakentamiseen johtuen niiden kalleudesta sekä talvikunnossapidon hankaluuksista. Asukasyhdistyksen hallitus on myös esittänyt kaupungille, että ajoradalle maalattaisiin näkyviin nopeusrajoitus. Sehän on Antinniemessä 40 km/h.  Mittaustuloksia kertyi kuukauden alalta runsaasti, koska mittaus tehtiin molempiin suuntiin. Seuraavassa tuloksista yhteenveto.

AUTOILIJAT:   MUISTAKAA  ANTINNIEMEN  AJONOPEUS  40 KM/H

PYÖRÄILLESSÄ  KÄYTETÄÄN  TIEN  OIKEAA  PUOLTA  JA  KÄVELLESSÄ  KÄYTETÄÄN  TIEN  VASENTA  PUOLTA.  

JA  PIMEÄLLÄ  HEI  HEIJASTIN  HEILUMAAN.

JALKAKÄYTÄVÄLLÄ   SAAVAT  PYÖRÄILLÄ  VAIN  ALLE  12  VUOTIAAT.

Teksti: Annu Arola

Antinniemen asukasyhdistyksen hallitus

                                                                                                                                                                                      

Advertisement

KULMAN KUULUMISET 1/ 2014

 

KULMAN KUULUMISET 1/2014 SISÄLLYS

Puheenjohtajan mietteitä: Timo Saarelainen

Muista nämä ja sitä sun tätä

Säterin nousu ja tuho: Heikki Mikkola

Antinniemeläisiä yrittäjiä – Cabassi Oy – Henttosen perheen paperikassitehdas: Jussi Henttonen

Mietiskelyä ajonopeuden merkityksestä: Jouko Airola

Uusia antinniemeläisiä: Kääriäiset ja Tanskaset

Aerobiccaaja: Milja Lumme

Lajitelu  kerros- ja kerrostaloissa   sekä pienkiinteistöissä

Sosiaali- ja terveyslautakunnan kuulumisia: Riitta Haapala

 

Kulman Kuulumiset 1/2014 toimitus: Annu Arola

 

                     

  PUHEENJOHTAJAN MIETTEITÄ               

 Kevään aikana on Antinniemestä kaadettu paljon vanhoja puita. Monet niistä jo elämänsä ehtoossa. Koivuilla latvan kuivuminen on selvä merkki puun alkavasta lopusta. Talojen vieressä olevat suuret puut ovat ongelmia monella tavalla. Juuret tunkeutuvat taloon tai murtavat sokkelin. Ukkosella puut juurineen ovat väylä salamalle, joten rakennuksen lähellä olevat puut on syytä poistaa. Yksittäisten puiden kaatoon ei nyt tarvita maisematyölupaa, vaan  kaupungin metsäinsinöörin kaatolupa riittää. Hyvä näin.

Antinniemessä uusien talojen rakentaminen suurine koneineen ei ole aiheuttanut liikenteellisiä ongelmia. Ongelma on sensijaan  on asukkaiden liikennekäyttäytyminen. Aluenopeus Antinniemessä on 40km/h. Aluerajoitusmerkki on heti Asemantielle käännyttäessä. Sitä rikotaan niin autoilla kuin mopoilla.  

Toinen liikenteen ongelma on pyörailijät. Antinniemessä ei ole YHTÄÄN pyörätietä. Aikuisten pitäisi olla mallina lapsille oikeasta ajotavasta. Nyt tietyt aikuiset ajavat tien vasenta puolta jatkuvasti.  Aikuisille ei myöskään  kuulu ajo-oikeus jalkakäytävällä. Ja näiden esimerkkien avullako lapset oppivat liikenteen säännöt?  Toivon pientä parannusta.

Timo Saarelainen,
puheenjohtaja

Kolmas liikenneongelma on Antinkulman hankala liikenneympäristö. Kääntyvä liikenne Antinniemeen on aiheuttanut vaaraa niin keskustaan ajaville autoille kuin pyöräilijöille, jotka ajavat Lempääläntietä pohjoiseen. Pensaat vaikeuttavat näkyvyyttä Lempääläntiellä ja Antinniementiellä. Tämäkin edellyttää liikenteeseen pientä nopeutta.  

Asukasyhdistys on kysellyt toimintaan ehdotuksia ja kommentteja nykyisestä toiminnasta. Vastauksia on tullut kovin vähän. Toivottavasti tämä ei tarkoita ”ei kiinnosta”.

Hyvää kesää kaikille!

 

 

MUISTA  NÄMÄ

Puheenjohtaja Timo Saarelainen, Antinniementie 13 , timo.saarelainen@pp.inet.fi,  gsm 040-5834415

Varapuheenjohtaja Jouko Airola, Antinniementie 12, jouko.airola@pp.inet.fi, gsm 045-6707171

Sihteeri Annu Arola, Antinniementie 52, annu.arola@pp2.inet.fi, gsm 040-7276723

Rahastonhoitaja Esa Ventonen, Antinniementie 15 , esa.ventonen@pp.inet.fi, gsm 040-5432905

Alpo Survonen, Antinniementie 3 , alpo.survonen@suomi24.fi, gsm 0400-799196

Heikki Mikkola, Antinniementie 42, heikki.mikkola1@gmail.com, gsm 040-5770812

Jussi Henttonen, Rengastie 24, jussi.henttonen@cabassi.fi

 

        Muistathan, että asukasyhdistyksellä on omat nettisivut, jotka löytyvät osoitteesta

        http://antinniemenasukasyhdistys.wordpress.com

  Löydät sivut myös googlaamalla Antinniemen asukasyhdsitys.

      Kotisivuille voi jokainen jäsen antaa juttuja!

KULMAN  KUULUMISET  1/2014

Kulman Kuulumisia on julkaistu paperiversiona asukasyhdistyksen perustamisesta lähtien.

Kustannussyistä nykyinen hallitus päätti, että Kulman Kuulumiset siirretään asukasyhdistyksen

kotisivuille. Ne jäsenet, joilla ei ole nettiyhteyksiä, saavat edelleen paperisen version.

Jos uusia sähköpostin käyttäjiä tulee, olkaa hyvät ja ilmoittakaa sähköpostiosoitteenne sihteerille,

jotta vältytään kustannuksia aiheuttavasta kopioinnista.

Hallitus myös mieluusti kuulisi mielipiteitä nyt ensimmäisen kerran julkaistusta Kulman Kuulumisten

nettiversiosta! Risuja ja ruusuja voi lähettää sihteerille.

 

        Antinniemen asukasyhdistyksen tilinumero

    FI37 5494 0920 093202  Valkeakosken Osuuspankki

 Voit tarkistaa jäsenmaksun maksamisen rahastonhoitajalta.

 

ASUKASYHDISTYKSEN  MIELIPIDETIEDUSTELU

Keväällä jaettiin jäsenistölle sekä sähköpostilla että postilaatikoihin (sähköpostittomille) asukasyhdistyksen mielipidetiedustelu.

Sen avulla pyrittiin kartoittamaan jäsenistön mielipiteitä asukasyhdistyksen toiminnasta ja saamaan myös vinkkejä 

mahdollisista parannusehdotuksista.

Valitettavasti palautettuja vastauksia oli kovin vähän. Jos jäsenistöä vielä kiinnostaa vastata,

ota yhteys sihteeriin ja pyydä lomake täytettäväksi.

Mielipiteitä otetaan vastaan jatkuvasti, jos aihetta jäsenistön mielestä on.

ANTINNIEMEN  RANTOJEN  HARVENNUSHAKKUUT

UPM on suorittanut kesäkuun alussa Lotilan järven rantametsikössä Antinniementie 42:n ja Antinkärjen

välisellä rantaosuudella katselmuksen kaupungin rakennustarkastajan, metsäinsinöörin ja ympäristöpuolen jäsenen kanssa.

Ranta-alueelle on tehty merkinnät kaadettavaksi aiottujen puiden runkoihin maalilla. 

Laadittu kaatosuunnitelma menee rakennuslautakunnan syksyiseen kokoukseen hyväksyttäväksi.

Puut ovat lahoja tai monessa oli pakurikääpä, joka aiheuttaa puun katkeamisen muutaman vuoden päästä tai nojaavat tonteille jne.

Hakkuun peruste on huonokuntoisten/vaarallisten puiden poisto!

 

SÄTERIN NOUSU JA TUHO

 

 

 

 Säteri Oy perustettiin Valkeakoskelle 1941.

Kuituteollisuus aloitettiin  Jääskessä Vuoksenjoki-varressa  sijaitsevassa tehtaassa. Ensimmäinen Kuitu Oy jäi sodassa rajan taakse.

Suomeen piti kuitenkin saada tekstiiliteollisuudelle raaka-ainetta valmistavaa teollisuutta. Rajan taakse jäänyt kuitutehdas siirrettiin Suomen puolelle. Tehtaan sijoituspaikaksi valittiin Valkeakoski helmikuun 1.  päivänä  1941.

Valkeakosken Kirjasniemeen  alkoi nousta keväällä liukosellusta kuitua valmistava tehdas, jonka nimeksi tuli Säteri Osakeyhtiö. Tehtaan rakentamiseen tarvittiin paljon rakennusmiehiä, joita tulikin Valkeakoskelle ympäri Suomea. Aluksi nämä rakennusmiehet asuivat viidessä suuressa parakissa perheiden jäädessä kotiseudulleen.  Säteri alkoi pian kuitenkin rakentaa myös muunlaisia perheille sopivia asuntoja Säterin vieressä sijaitsevalle tontille ja Ulvajanniemeen. Osan asunnoista rakensivat työntekijät itse ja niin parakkiasuntoalue ja Ulvajanniemen asunto-alue alkoi muodostua.

Tehdas käynnistyi v. 1943 ja alkuvuosien tuotanto oli sillaa, jonka nimi vuosikymmenten aikana on vaihtunut. Sillan jälkeen  oli 60-luvulla raionvilla. 70-luvulla tulivat tuotantoon viskoosikatkokuitu ja viskoosikuitu. Tehtaan käynnistyessä alkoi Valkeakoskelle tulla paljon uutta väkeä, enin osa Karjalan kannaksen evakkoja. Väki asutettiin ympäri Valkeakoskea ullakoille ja saunakamareihin. Vuokra-asuntoja kun ei ollut tarjota. Siihen aikaan Valkeakoskella asuttiin vanhoissa yhdenperheen omakotitaloissa.

Kehitystä ja kansainvälistymistä 1940-luvulla

V. 1941 alkoivat rakennustyöt Kirjasniemessä. Korjauspajarakennus syksyllä ja kuusi asuintaloa, niin sanotut alppitalot Alppikadun varteen. Samana vuonna perustettiin Säterille tehdaspalokunta. V. 1943 kehrättiin sillaa Säterin sillatehtaalla. Rikkihiilen valmistus aloitettiin ja kampaamo käynnistyi myös v. 1943. V. 1944  valmistui Säterin lankatehtaan tuotantorakennus ja tuotanto alkoi. Seuraavana vuonna 1945 valmistui hallintorakennus. Säteri-langan nimi vaihtui 60-luvulla raion-silkiksi. Sen tuotanto loppui kesällä 1980. Vuosina 1946 – 1949 Säteritehdas laajeni ja alettiin valmistaa viskoosisieniä kokeilumielessä. Asuntoja alettiin rakentamaan Kirjasniemeen, jolloin Kirjaslinna, Kirjasniemi 1 ja 2 valmistuivat. Samoihin aikoihin valmistui 89 omakotitaloa  Ulvajanniemeen.

1950-luvulla perustettiin Ulvaja Osakeyhtiön kaksi kerrostaloa ja viisi virkailija-asuntoa Kirjasniemeen. Itse tehtaalle valmistui suolatehdas, jossa alettiin ottaa talteen viskoosinteon sivutuotteena muodostuvaa natriumsulfaattia. Säterillä tapahtui v. 1950 luvulla itse asiassa aika paljon. Rakennettiin keskusvarastorakennus, perustettiin Säterin avustuskassa, voimalaitokseen tehtiin lisätehoa, rakennettiin sillankehruukone sekä rikkihiilitehtaan laajennus. Samaan aikaan valmistui kolme uutta kerrostaloa Ulvajanniemeen. Kelmutehtaan rakennustyöt valmistuivat valtion lainan turvin v. 1955.  Kapasiteettia oli aluksi 1.500 tonnia/vuosi ja kauppanimenä oli Sellofinn. Synteettisten lankojen kihartamista kokeiltiin ja varsinainen tuotanto alkoi v. 1956. Langan kauppanimeksi tuli Finncrebe. V. 1959 sillasta tuli raionvilla ja säteristä raionsilkki. Kuten huomataan, Säteri ei ole vain tehtaan nimi, vaan myös tuotenimi.

1960-luvulla rakentaminen jatkui kiivaana. Tuli ksantaattitehdas rikkihiilen tiloihin, varastotiloja valmistui. Uusi kehruukone valmistui ja otettiin käyttöön v. 1965. Kelmutehtaan uusi tuote,  polyeteenikalvo, otettiin tuotantoon. Kelmutehtaan nimi muutettiin kalvotehtaaksi ja raionsilkki- tehtaalle tuli seitsemän uutta nelson-kehruukonetta. Myös rikkivedyn ja rikkihiilen tuotantolaitos avattiin.

1970-luvulla, tarkemmin v. 1971 siirrettiin Säteri Koneen aikakauteen. Kerilon Ltd Torniossa fuusioitiin Säteriin ja Säteri sai tytäryhtiöitä. Säterin henkilöstömäärä oli parhaimmillaan 2.580 henkilöä. Sienitoiminta loppui siirtyen Visella Oy:lle. Raionvillatehtaalle tuli nonwoven lyhytkuitua valmistava tuotantolinja. Kalvotehdas lopetettiin ja koneet myytiin Yhtyneet Paperitehtaat Oy:lle ja 134 henkilöä siirtyi Yhtyneiden palvelukseen. Säteri Oy:n omistus siirtyi 90%:sesti Kemiralle ja Säteristä tuli Kemira Fibres. Kelmun valmistus loppui ja sen tiloihin rakennettiin kehruulinja 6. Rikkihiilen valmistus loppui v. 1975 ja tuontirikkihiilen varasto rakennettiin Raumalle. Voimalaitos siirtyi turpeenpolttoon ja jätevedenpuhdistamo rakennettiin.

Pikkujoulut ovat menneisyyttä. Viimeisissä pikkujouluissa esiintyi Kipparikvartetti.

1980-luvulla otettiin käyttöön lietteenpolttolaitos ja säterin parakit purettiin. Parakki-alueelle jäi vain Säterin puoti, joka sekin purettiin v. 1985 ja samalla loppui puodin toiminta. Viskoosifilamentin tuotanto lopettiin v. 1980 ja sen koneet myytiin Meksikoon ja Kreikkaan. Siitä, käynnistyivätkö koneet ikinä, ei ole tietoa. Huhu kertoo, että Meksikoon myydyt koneet löytyvät Meksikon lahden pohjasta. Viskoosifilamentin loputtua osa henkilökunnasta, noin 30, siirtyi Mix-vaate yhtiöön sekä Keru Oy:lle (14 henkilöä),  joka tuli Valkeakoskelle Hyvinkäältä. Loput henkilökunnasta siirtyi villatehtaan puolelle ja osa eläköityi.Tällä vuosikymmenellä  rakennettiin 7-linjalle 130 m korkea kaasupiippu.  Itse 7-linja käynnistyi v. 1981 ja myös uusi kaatopaikka perustettiin Mahlianmaalle. Säterillä oli myös muuta toimintaa, kuten värjäämö, jossa värjättiin lankaa ja kankaita. Sen toiminta loppui myös 80- luvulla.

Tarina on lainaus Säterin ruokalan silloisen emännän, Vieno Mannelkuusen haastattelusta. Hän asui Antinniemessä v. 1948 – 1985.

1990-luvulla aloitettiin palamattoman Visil-kuidun markkinointi. Kuitua oli kehitetty jo vuosikaudet, mutta sen markkinoinnissa ja valmistuksessa oli paljon vaikeuksia. V. 1993 Kemira Oy yhtiöitti Säterin ja niin syntyi Säteri Fibres Oy. V.  1997 syntyi Kemira Oy:n ja Indonesialaisen PT Inti Indoraion Utaman välille kauppasopimus, jossa Säteri Fibres Oy siirtyi osaksi indonesialaista yritystä. Pahaksi onneksi Tanoton veljeksistä Polar,  jolla oli kiinnostusta viskoosintekoon, kuoli lento-onnettomuudessa pian yrityskaupan jälkeen. Jäljelle jäänyt  Sukanto Tanoto oli pääosin kiinnostunut palmuöljystä ja rahoitustoimintaan liittyvästä bisneksestä. Säterin toiminta alkoi vaikeutua, kun siirryttiin 2000-luvulle. Kiinaan pystytettiin viskoosia valmistava tehdas v. 2004 ja myös viskoosin valmistuksen raaka-aineen, liukosellun, valmistus alkoi kiinnostaa Sukantoa. Pian oli nähtävissä, kuinka Säterin Valkeakosken tehtaan alasajo oli alkanut. Investoinnit loppuivat ja tehdas alkoi ränsistyä. Kehitystyö, jota tälläinen ala välttämättä vaatiin, loppui. Koneisiin ei tehty enää uudistuksia ja huollot ja korjaustoimet alkoivat olla kosmeettisia. Vain välttämätön tehtiin ja sekin hutiloimalla. Oma voimalaitos siirtyi Fortumille ja korjauspaja Pointolle. Siitä syntyi lentävä lause ”omat tekee urakalla ja Pointo porukalla”. Kiinalaista omistajaa kiinnosti vain rahavirtojen ja Visil-kuidun patentin siirtäminen Kiinaan. En tässä lähde sen paremmin erittelemään, mitä kaikkea muuta tapahtui, mutta Säteri meni konkurssiin v. 2008 joulukuussa ja kaikki yli 300 työntekijää irtisanottiin. Tehdas oli seis kaksi vuotta ja aloitti toimintansa taas vuoden 2011 tammikuussa, jolloin Hyvinkäällä toimiva Neo Industrial käynnisti tehtaan. Säterin tehtaan uusi käynnistyminen oli heti alusta alkaen suurissa vaikeuksissa johtuen raaka-aineen, liukosellun, saantivaikeuksista ja korkeasta ostohinnasta. Myös lopputuotteen myyntihinta romahti, jolloin toimintaedellytyksiä ei ollut ja tehdas lomautti lähes koko henkilökunnan kesällä 2011. Vain 30 henkilöä jäi töihin pitämään tehdasta kunnossa uutta nousua varten. Uusi nousu jäi kuitenkin näkemättä ja niinpä 06.03.2013 tuli uusi konkurssi, joka lopetti Säterin tehtaan tuotannollisen toiminnan lopullisesti.

Aika näyttää, mitä tehdas-alueella tapahtuu seuraavien vuosien aikana. Tätä kirjoittaessani alue on siivottu myrkyistä vapaaksi ja aluetta vartioidaan kameravalvonnan välityksellä. Sanomattakin on selvää, että eräs vaihe suomalaisessa ja valkeakoskelaisessa teollisuudessa on ohi.  Itse aloitin Säterillä 26.08.1976 ja lopetin 14.02.2014. Syy, minkä vuoksi tämä juttu on tehty Kulman Kuulumisiin, löytyy siitä, että myös antinniemeläisiä on ollut aikojen saatossa töissä Säterillä ja sieltä toimeentulonsa saaneet.

 

Lähteenä käytetty Säterin historiikkia sekä Anja Hakalan artikkelia 1990-luvulla

Valokuvat Säterin henkilöstölehdestä v. 1952

 

Kirjoittaja Heikki Mikkola

 

ANTINNIEMELÄISIÄ YRITTÄJIÄ   –  CABASSI OY – HENTTOSEN PERHEEN PAPERIKASSITEHDAS

Kun asukasyhdistyksen hallituksen kokouksessa pohdittiin Kulman Kuulumisten tulevaa sisältöä syntyi ajatus siitä, että voisimme ehkä julkaista jonkinlaista juttusarjaa antinniemeläisistä yrittäjistä ja heidän yrityksistään.  Allekirjoittanut lupautui avaamaan tämän juttusarjan samalla tietysti toivoen, että muut yrittäjät rohkaistuisivat kirjoittamaan tuleviin lehtemme numeroihin.

HISTORIA

Cabassi Oy:n syntyminen juontaa aivan lapsuuteeni asti. Äidinäitini oli kirjoittanut satukirjan, jonka kuvituksessa oli lapsen mieltä kiihottava kuva joulupukin pajasta Korvatunturissa. Paja oli kuvassa organisoitu kiehtovasti erilaisiksi tuotantolinjoiksi, joilla liukuhihnojen ääressä eri vaiheissa  työskenteli  ahkera tonttuväki niin, että linjojen päässä suoraan Pukin säkkiin putoili uutuuttaan kiiltäviä leikkiautoja, puuhevosia, nukkeja jne. Tämä kuva mielessäni synnytti jo nuorena voimakkaan halun tulla joskus oman tehtaan omistajaksi.

Valkeakoskelle ja Antinniemeen perheemme muutti Helsingistä v. 1973, jolloin aloitin työt vientipäällikkönä silloisen Yhtyneitten Paperitehtaitten Paperituotteen säkkitehtaalla. Paperituotteella työskentely oli todella mielenkiintoista ja sain siellä runsaan ja monipuolisen kokemuksen paperinjalostusteollisuudesta. V. 1985 alussa oli mieleni kypsynyt aloittamaan oman yrityksen. Päätin ryhtyä valmistamaan jotain, jolla en kilpaile edellisen työnantajani kanssa. Valitsin tulevaksi tuotteeksi korkeatasoiset paperikassit erikoiskauppaan sekä yrityksille markkinointikäyttöön. Näin syntyi Cabassi Oy.

Ensimmäinen tuotteemme oli korkeatasoisesti painettu, kiiltävällä kalvolla laminoitu paperikassi, jonka suuosaan oli pujotettu värikkäät pehmeät nyörikannikkeet. Tällaisia kasseja näki siihen aikaan Euroopan isoissa kaupungeissa, mutta ei juurikaan Suomessa. Alkuun valmistimme kasseja käsin vaihetyönä ja silloin Cabassin Pispantallille rakennetussa tehdashallissa tuotanto vähän muistuttikin sitä satukirjan Joulupukin pajaa. V. 1990 saimme tuotantoon ensimmäisen automaattikoneen ja siitä lähtien voitiin kassien runko ajaa täysin automaattisesti ja käsityöksi jäi vain kannikeosan tekeminen. Tämä kassityyppi on edelleen tuotannossamme ja sen markkinointinimenä on ”Cabassi Classic”.

 

 

Uusi vaihe tuotannossamme alkoi v. 2004, kun aloitimme kassien valmistuksen aivan uudella täysin automaattisella linjalla. Nyt tuotantoomme tuli kassi, joka on puhtaasti voimapaperista, myöskin korkeatasoisesti painettu, yläreuna siististi sisäänpäin käännetty ja varustettu paperinarukannikkein. Tämä kassi on nykyisin päätuotteemme ja se on saanut nimekseen ”Cabassi Light”. Tuotantotapamme takia meille on helppoa valmistaa sekä aivan pienet sarjat kuin myös suuret jopa satojen tuhansien kappaleiden sarjat.

Mainittujen kassilinjojen lisäksi meillä on tuotannossamme useita muita koneita, jotka palvelevat päätuotantoa eli kassien valmistusta. Näitä koneita ovat mm. arkkileikkuri ja laminointikone sekä useita pienempiä paperin kasittelyyn tarvittavia laitteita. Kassimateriaalin painatuksen olemme tähän mennessä teettäneet alihankintana offset-menetelmällä Hämeen Kirjapainossa Tampereella sekä joissain muissa painotaloissa.

CABASSI TÄNÄÄN

Tehtaamme toimii Pispantallin teollisuusalueella pääkadun eli Tikinmaankadun varressa aivan Saarioisten tehdasta vastapäätä. Ensimmäinen rakennusvaihe valmistui jo v. 1985, toinen v.  2004 ja kolmatta vaihetta ollaan parastaikaa rakentamassa niin, että valmista pitäisi olla elokuun loppuun mennessä. Lisää tilaa tarvitsemme, koska nykyiseen tehdashalliin ei enää mahdu yhtään uutta konetta. Ensimmäinen uuteen halliin tuleva kone on flexopainokone, joka painaa valmiita kasseja ja näin mahdollistaa pienet jopa muutamien satojen kappaleiden sarjat. Tämä kone saadaan tuotantoon syyskuussa.

Se, että olemme perheyritys, tarkoittaa myös hyvin kevyttä organisaatiota. Teimme sukupolvenvaihdoksen yrityksen johdossa v.  2011 alussa, jolloin perheemme nuorimmainen eli Joona otti toimitusjohtajana ohjat käsiinsä. Joonan toimipaikka on myyntikonttorillamme Helsingissä. Pääkaupunkiseudulla on myös suurin osa asiakaskunnastamme. Tehtaalla Valkeakoskella työskentelee 5-6 vierasta työntekijää. Allekirjoittanut ei myöskään ole kokonaan malttanut töitä jättää vaan käy lähes päivittäin tekemässä muutaman tunnin nuoremman polven avuksi.

Yrityksemme päämarkkina on kotimaassa ja suomalaisella kustannustasolla näyttää, että näin tulee pitkään olemaankin. Suurimpia asiakasryhmiä ovat erikoistavarakauppa, teollisuus, palvelut ja julkinen sektori. Kilpailua tulee paljon sekä Euroopasta että Aasiasta, mutta onneksi on paljon asiakkaita, joille on tärkeää ostaa kotimaisia tuotteita. Tähän sekä tuotteemme ja toimintamme korkeaan laatuun on menestyksemme perustunut jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan.

 MILTÄ TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ?

Uskomme vahvasti paperikassin tulevaisuuteen. Tätä tukee se, että luontoarvot käyvät päivä päivältä tärkeämmäksi yhteiskunnassa. On hyvä, että käytetyt materiaalit ovat toisaalta uusiutuvia ja toisaalta kierrätettävissä. Useissa EU-maissa on suunnitelmia joko verottaa muovikasseja tai kokonaan kieltää niiden käyttö ympäristöä roskaantumisen takia. Tämä seikka muokkaa paperikassille lisääntyvää kysyntää.

Lisäksi uskomme, että maamme talouselämän yksi tukijalka tulee jatkossa olemaan terveet, kehittymis- ja kasvuhakuiset PK-yritykset, jotka lisäksi usein ovat perhevetoisia. Tällaisena haluamme nähdä myös Cabassin tulevaisuuden, jota meilläkin nyt jo toinen sukupolvi on rakentamassa.

 

Kirjoittaja Jussi Henttonen

 Liitteenä kuva, jossa pari ”Cabassi Light” tyyppistä paperikassia  tehty Helsingin Kaupungille ja Tulikivelle

 

 

MIETISKELYÄ AJONOPEUDEN MERKITYKSESTÄ

Yleensä autoilijoiden vauhtia pyritään hillitsemään argumenteilla, ettei pienellä nopeuden nostolla mitään voiteta, korkeintaan muutama minuutti. No, entäs jos tarkasteltaisiinkin asiaa vähän pitemmällä aikajänteellä. Nyt, kun autoissa on jo kaikki herkut, keskikulutuksineen ja keskinopeuksineen, on helppoa laskea, kuinka kauan on tullut istuttua ratin ääressä vuoden mittaan. Katselin muistiinpanoistani, että vuoden aikana on tullut ajettua 26.349 km. Keskinopeus oli ollut sekalaisessa ajossa 52 km/h. Tästä kun laskee sen autossa vietetyn ajan, saa aika mojovan tuntimäärän – 479 tuntia! Eli 12 täyttä työviikkoa. Tästä tulee mieleen, että entäpä jos olisin voinut ajaa nuo kilometrit teillä, joilla suurempi nopeus olisi ollut mahdollinen? Otetaanpa vain vaatimaton 2 km/h lisäys keskinopeuteen. Sillä olisin voinut käyttää johonkin hyödyllisempään jo 18 tuntia. Entäs jos olisin ajellut enemmän vaikkapa moottoriteillä, jolloin keskinopeus olisi voinut olla esim.  60 km/h. Silloin olisin voinut jo tehdä sitä muuta hyödyllistä peräti 58 tuntia enemmän!

 Jos tuota, ehkä joillekin yllättävää tulosta skaalataan vähän isompiin mittoihin, niin nuo pienten hyötyjen argumentoijat joutuvat aika omituiseen valoon. Kun poliisi ilmoitti aikoinaan uusista ylinopeuden rajoista, saatiin kuulla, että tiukempi ote oli laskenut keskinopeuksia 1-2 km/h. Jos tuon oletetaan pitävän paikkansa koko Suomessa, niin mitähän siitä seuraa – ihan vaan noin teoreettisesti.

 Ajosuorite Suomessa oli pari vuotta vanhan tilaston mukaan noin 53.800 milj km/a, josta henkilöautojen osuus oli 46.200 km/a. En löytänyt mistään arviota siitä, mikä olisi kaikkien autojen keskinopeus, mutta otetaanpa vaikka tuo 60 km/h. Sillä nopeudella ratin ääressä tuhrautuu Suomessa 896 miljoonaa tuntia. Jos sitten se keskinopeus laskisi kaikilla sen 2 km/h, kuluisi vastaavasti 927 miljoonaa tuntia eli 31 miljoonaa tuntia enemmän. Se on yhtä kuin yli 16.000 henkilön vuotuinen työpanos. Eikös tuolla jo olisi merkitystä Suomen talouden kasvulle tai siis laskulle, jos sitä hukattua aikaa vaan halutaan lisätä? Vaikka kaikella ajolla on aina jokin tarkoitus, siihen käytetty aika on niiltä työikäisiltä, jotka eivät aja työkseen, aina pois jostain muusta tuottavammasta työstä tai perheen kanssa vietetystä ajasta. Voi myös esittää aiheellisesti kysymyksen, lisääntyykö riski joutua onnettomuuteen, jos tien päällä käytetty aika kasvaa?

 

 Usein kuulee myös argumenttina nopeuksien laskulle kulutuksen vähenemisen. Laitan tähän mukaan oman kulutustilastoni vajaan 2 vuoden ajalta keskinopeuden funktiona. Näiden tankkausväleittäin laskettujen tulosten perusteella keskinopeuden kohtuullinen kasvu tiettyyn rajaan asti vähentää kulutusta eikä suinkaan lisää sitä. Vastaavia käyriä voi ihailla myös esim. Tekniikan Maailman sivuilta. Sen sijaan lyhyet ajomatkat kylmällä moottorilla ja kaupungin liikennevaloissa mönkiminen ovat varmoja tapoja saada kulutuslukemat huippuunsa.

Kirjoittaja Jouko Airola

 

ANTINNIEMENTIEN  AJONOPEUDET

Antinniementiellä on kenties hämmästyttänyt liikennenopeuksia valvova, kaupungin siirrettävä nopeusmittari.

Nopeusmittaus haluttiin suorittaa, koska Antinniemessä on ilmennyt autojen ylinopeuksia. Antinniemessähän on voimassa

nopeusrajoitus 40 km/h. 

Varsinkin lapsiperheet ovat olleet hyvin huolestuneita joidenkin autoilijoiden korkeista nopeuksista. 

Antinniemessä on tällä hetkellä paljon pieniä ja suurempiakin koululaisia ja sen vuoksi

tulisi noudattaa erityistä varovaisuutta.

Pyöräilijöiden tulisi myös muistaa, että pyöräilijät kulkevat ajoradan oikeata puolta 

ja alle 12-vuotiaat voivat käyttää jalkakäytävää, jollainen on myös Antinniementien alkupäässä.

Kävelijät käyttävät ajotien vasenta reunaa.

 

UUSIA  ANTINNIEMELÄISIÄ: Kääriäiset ja Tanskaset

 

Mikä/mitkä nimet lukee postiluukussanne?

Postiluukussa lukee Tanskanen, mutta pitäisi lukea myös Merimäki-Tanskanen, se vain on liian pitkä nimi saada mahtumaan.  

Keitä perheeseenne kuuluu?

Perheeseen kuuluu Teemu- isä ja Heidi- äiti sekä tytöt Venja 9-v ja Ida 7-v.

 Mitä teette työelämässä?

 Teemu työskentelee asiakkuusjohtajana turvallisuusalan yrityksessä sekä konsultoi tietokoneohjelmistojen kehitykseen liittyen omassa yrityksessään.

 Heidi on tekstiiliteknikko, mutta opiskelee tällä hetkellä kasvatustieteitä.

Missäpäin Antinniemeä asutte?

Osoite on Rengastie 10.

 Kuinka kauan olette asuneet Antinniemessä? 

Olemme asuneet jo kohta 9 vuotta, vaikka tuntuu, että muutimme juuri.

Mistä olette Antinniemeen muuttaneet ja miksi?

 Asuimme aikaisemmin Eerolassa Savottatiellä rivitalokolmiossa, mutta perheen kasvaessa tarvitsimme lisää tilaa ja päädyimme omakotitaloon Antinniemeen.

Miksi valitsitte uuden kotinne paikan juuri Antinniemestä? 

 Antinniemi on aina ollut mielestämme kaunis ja rauhallinen asuinalue ja mieleinen talo sattui löytymään juuri täältä.

 Mikä tuntuu paremmalta/huonommalta edelliseen asuinpaikkaanne  verrattuna?

 Eerolaan verrattuna Antinniemi on lähellä kaikkea olennaista: vettä, metsää, kauppoja ja  keskustan palveluita.  

Mikä oli kaupunginosan ensivaikutelma, kun tutustuitte tulevaan asuinympäristöönne?

Meillä on ollut jo ennen muuttoa tuttavia Antinniemessä ja tunsimme jonkin verran aluetta. Kävimme ennen oikean talon löytymistä tutustumassa useisiin taloihin eri asuinalueilla, joten ensivaikutelma on varmasti ollut positiivinen.

 Onko Antinniemi vastannut odotuksianne?

 Kyllä, olemme viihtyneet erittäin hyvin.

 Jos Antinniemessä on jotain parannettavaa, mitä se olisi?

 Liikennejärjestelyitä voisi miettiä, että nopeudet eivät nousisi teillä, joissa liikkuu paljon lapsia.

 Mitä sanoisitte Antinniemen asukkaille? 

 Mukavaa ja lämmintä kesää kaikille, toivottavasti tapaamme jossakin asukasyhdistyksen tapahtumassa.

Antinniemessä toimii asukasyhdistys. Löytyisikö jotain vinkkiä asukasyhdistyksen toiminnalle, uusia ideoita toimintaan?

Nimemme löytyy asukasyhdistyksen perustamiskokouksen pöytäkirjasta, valitettavasti olemme kuitenkin sen jälkeen olleet enemmän sivusta seuraajia. Lehteä on kuitenkin ollut aina mukava lukea.

 

Mikä/mitkä nimet lukee postiluukussanne?

Kääriäinen

Keitä perheeseenne kuuluu?

Perheeseen kuuluu Teemu, Kaisa, Juho ja Arska-koira.

 Mitä teette työelämässä?

 Teemu tekee paperitehdashommia Tervasaaressa ja Kaisa laborantin hommia.

Missäpäin Antinniemeä asutte?

 Osoite on Antinniementie 23.

 Kuinka kauan olette asuneet Antinniemessä? 

 Teemu on asunut Antinniemessä 4 v ja Kaisa ja Juho 2 v.    

Mistä olette Antinniemeen muuttaneet ja miksi?

 Teemu muutti aikanaan Jyräänmäestä ja Kaisa Juhon kanssa Sointulasta.

 Miksi valitsitte uuden kotinne paikan juuri Antinniemestä? 

 Vesistön ja uimapaikan vuoksi. Sijainti on keskeinen, mutta rauhallinen.

 Mikä tuntuu paremmalta/huonommalta edelliseen asuinpaikkaanne  verrattuna?

Vesi lähellä on kiva juttu.

Mikä oli kaupunginosan ensivaikutelma, kun tutustuitte tulevaan asuinympäristöönne?

Paikka vaikutti siistiltä ja rauhalliselta ja sitä Antinniemi on myös ollut.

 Onko Antinniemi vastannut odotuksianne?

 On vastannut odotuksiamme.

 Jos Antinniemessä on jotain parannettavaa, mitä se olisi?

 Leikkikenttä puuttuu.

 Mitä sanoisitte Antinniemen asukkaille? 

 MOIKATAAN. KUN TAVATAAN!

Antinniemessä toimii asukasyhdistys. Löytyisikö jotain vinkkiä
asukasyhdistyksen toiminnalle, uusia ideoita toimintaan?

—
 

 
  AEROBICCAAJA: MILJA LUMME

Milja Lumme 2014

                        

Syntymäaika?

 07.08.2003  

Kotiosoite ?                      

Antinniementie 44

Keitä perheeseesi kuuluu?

Äiti, iskä, Jaakko, Aaro ja koira Peppi.

Olet aika uusi antinniemeläinen. Tykkäätkö asua Antinniemessä? 

 Tosi kiva.

Jos saisit toivoa jotain lisää Antinniemeen, mitä se olisi?

—

Mikä on huonointa Antinniemessä?

 —  

Missä käyt koulua?

Tietolassa.  

Mitkä ovat mieliaineesi koulussa?

Kässä ja kuvis.

Mikä Sinusta tulee isona; unelma-ammattisi, jos sellainen on?   

Ei ole.

Mikä on suosikkieläimesi?

Koira.

Mikä on mielimusiikkiasi?   

Avicii. (Toimituksen lisäys: Tim Bergling (s. 08.09.1980 Tukholmassa),taiteilijanimeltään Avicii (tyyliteltynä /IV ICII), on ruotsalainen musiikkituottaja. Hän nousi suuren yleisön tietoisuuteen kappaleellaan ”Levels”, joka nousi kymmenen parhaan kappaleen joukkoon useiden Euroopan maiden listoilla.)

Harrastatko muuta kuin aerobicciä? 

 En. 

Mistä  aerobic-harrastuksesi sai alkunsa? 

Kirppubicistä.  

Mikä on mieleenpainunein tapahtuma urheilu-urallasi tähän asti?   

Hopeamitali yksilöstä.

Kuka on esikuvasi  lajissasi Valkeakoskella?    

Laura Vihervä.

Mihin tähtäät lajissasi?

Voittoon.    

Mikä on vaikeinta aerobicissä?

Uuden ohjelman opettelu.

Kuinka usein harjoittelet? 

Neljä kertaa viikossa.

Kumpi on mukavampaa: harrastaa joukkueessa vai yksilöurheilijana?

Yksilöurheilijana.    

Onko Antinniemestä muita mukana samassa lajissa?

Sonja Hovi, Sonja Vuorinen ja Emma Löövi.

 

 

LAJITTELU  KERROS- JA  RIVITALOISSA   SEKÄ  PIENKIINTEISTÖISSÄ

Vähintään 10:n asuinhuoneiston kiinteistössä jätteet lajitellaan:  

Kiinteistön omiin jäteastioihin:

–                     biojäte

–                     kuivajäte

–                     metalli

–                     lasi

–                     paperi.

 Omakoti- ja paritaloissa sekä pienkerros- ja rivitaloissa jätteet lajitellaan:

Hyötyjätepisteeseen:

–                     metalli

–                     lasi

–                     paperi

–                     kartonki (jos mahdollista).

Omaan jäteastiaan:

–                     sekajäte tai kuivajäte.

 Biojäte lajitellaan erikseen, jos kiinteistöllä on kompostori tai biokimppa-astia.

 Jäteastioihin ei saa laittaa:

Vaarallisia jätteitä -> toimita vastaanottopisteisiin tai –keräyksiin.

Sähkö- ja elektroniikkaromua -> toimita tuottajayhteisön järjestämiin vastaanottopisteisiin.

Isoja jätekappaleita, kuten huonekaluja -> toimita kierrätykseen tai jätteidenkäsittelyalueille

Ajoneuvon renkaita -> toimita renkaita myyviin liikkeisiin.

 Pienkiinteistön biojätteet

Kompostointi:

–                     Biojätteen voi käsitellä itse kompostoimalla. Kompostointi- ja kompostorin valintaohjeet löydät www.kiertokapula.fi.

Biokimppa-astia:

–                     Biojätettä voi kerätä myös naapuruston yhteiseen biojäteastiaan.

 

 

 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN KUULUMISIA

 

1) TYÖPARIMALLI lääkäri-hoitaja siirtyminen on lähtenyt käyntiin melko mukavasti. Hyviä puolia työparimallista:

Työparin käyttöönoton tavoitteena on parantaa vastaanottopalvelun saatavuutta
–   vain pitkäaikaissairaat listautuvat omalle lääkärille/hoitajalle
–    muut voivat varata ajan lääkäriltä/hoitajalta, jolla on vapaita aikoja
–    hoitajan vastaanoton lisääntyessä paine lääkärin vastaanotolle vähenee
–    omahoidon tehostamisella ja yksilöllisillä hoitosuunnitelmilla pyritään järkevään vastaanottopalveluiden käyttöön ja harkittuun käyntitiheyteen.

Uudistuksessa saatiin:
Avosairaanhoidon vastaanottotoimintaan muodostettiin yhteensä 12 lääkäri-hoitajatyöparia. Lisäksi avosairaanhoidon ylilääkäri pitää potilasvastaanottoa (ei listautumista) noin puolet työajastaan. Terveyskeskuksen päiväpäivystys klo 8-16 tulee säilymään omana toimintana. Tampereen tuottaman ajanvaraus- ja neuvontapalvelun ostosopimus loppui ja ajanvaraus sekä tähän liittyvä hoitotarpeen arviointi siirtyi terveyskeskuksen omille hoitajille.

AJANVARAUS
Ajanvarauksen ja puhelinneuvonnan hoitavat ensisijaisesti työparihoitajat, toissijaisesti asiakaspalvelupisteen hoitajat. Puhelinjärjestelmässä on käytössä myös ns. takaisinsoittojärjestelmä, jossa asiakas voi jättää takaisinsoittopyynnön.

Työparimalliin siirtymisellä turvataan potilaalle kiireettömään hoitoon pääsy hoitajan vastaanotolle pääsääntöisesti neljän arkipäivän ja lääkärin vastaanotolle kymmenen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta hoidon tarpeen mukaan.

2) IKÄIHMISTEN palvelut ajan tasalle, Valkeakoski toteuttaa:
Sosiaalipalvelujen myöntämisestä on tehtävä päätös ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun kirjallinen tai suullinen hakemus on tullut vireille. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta.

Ikäihmisten kiireettömien palvelujen toteuma-ajat 1-6/2014:

Omaishoidon tuki:
Omaishoidon tukea myönnetään keskimäärin puolentoista kuukauden kuluttua hakemuksen allekirjoitus päivämäärästä.

Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut:
Kuljetuspalvelua myönnetään keskimäärin kuukauden kuluttua hakemuksen allekirjoitus päivämäärästä.

Ateriapalvelu:
Ateriapalvelua myönnetään noin viikon kuluttua palvelutarpeen toteamisesta.

Kauppapalvelu:
Kauppapalvelua myönnetään noin viikon kuluttua palvelutarpeen toteamisesta.

Pyykkipalvelu:
Pyykkipalvelu järjestyy Valkeakosken pesun toimesta noin viikon kuluttua palvelutarpeen toteamisesta.

Päiväkeskustoiminta:
Päiväkeskuspaikka on pystytty järjestämään noin kuukauden kuluessa palvelutarpeen toteamisesta.

Turvapuhelinpalvelu:
Turvapalvelu järjestyy Esperi Oy:n toimesta noin viikon kuluttua palvelutarpeen toteamisesta.

Kotihoito:
Kotihoidon käynnit voidaan aloittaa keskimäärin kolmen tai neljän päivän kuluttua palvelutarpeen toteamisesta.

Palveluasuminen/ryhmäkodit:
Ryhmäkotipaikka on pystytty järjestämään noin kuukauden kuluessa palvelutarpeen toteamisesta.

Tehostettu palveluasuminen ja vanhainkoti:
Tehostettu palveluasuminen/vanhainkotipaikka on pystytty järjestämään keskimäärin parin viikon kuluessa palvelutarpeen toteamisesta.
3) YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO, seudullinen yhteistoiminta-alue perustetaan 2015:
–   vuoden 2015 alusta muodostetaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue, jonka isäntäkuntana toimii Tampere ja yhteistyökuntina Valkeakosken lisäksi Akaa, Urjala, Kangasala, Pälkäne, Orivesi ja Juupajoki ja
–   sopimus Tampereen, Akaan, Juupajoen, Kangasalan, Pälkäneen, Oriveden, Urjalan ja Valkeakosken kuntien ympäristö-terveydenhuollon järjestämisestä yhteistoiminnassa.

4) KUNTOUTUSPALVELUT  KOHENTUU
Sosiaali- ja terveyskeskuksen ja Valkeakosken aluesairaalan yhteistyön kehittäminen ja toimintojen yhdistäminen

Fysioterapiapalveluja tulee kehittää asiakaslähtöisesti niin, että ne toimivat laadukkaasti, taloudellisesti, tehokkaasti ja ilman päällekkäistä toimintaa. Valkeakosken kaupunki ja Valkeakosken aluesairaala ovat käynnistäneet hankkeen, jonka tarkoituksena on tehostaa yhteistyötä Valkeakosken aluesairaalan ja Valkeakosken kaupungin fysioterapiayksiköiden välillä yhdistämällä fysioterapiapalveluja tuottavat yksiöt yhdeksi kuntoutusyksiköksi.

Suunnitteilla olevaan kuntoutusyksikköön voidaan keskittää myös muuta erityisosaamista esim. toimintaterapia, sekä kuntohoitajan ja jalkaterapeutin työpanos. Yhdistämällä voimavarat pystytään reagoimaan paremmin vaihteleviin asiakkaiden ja yksiköiden tilanteisiin ja tarpeisiin.  Alustavan suunnitelman mukaan kuntoutusyksikkö sijoittuisi Valkeakosken kaupungin organisaation alle 1.1.2015 alkaen.

5) OMAISHOIDON  TUKI myöntämisperusteet 1.3.2014 alkaen.
Omaishoidon tukea myönnetään täysi-ikäisille valkeakoskelaisille kotihoitopalvelujen kautta. Lapsille ja kehitysvammaisille henkilöille tukea myönnetään kehitysvammapalveluista.

Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidon tuki on määrärahasidonnaista sosiaalipalvelua, jota myönnetään kunnan kuluvana vuonna tarkoitukseen varaamien määrärahojen puitteissa.

6) KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA

hyvällä mallilla Valkeakoskella, sitä kehitetään
Kuntouttava työtoiminta:
Valkeakosken kaupungin järjestämisvastuulla olevasta kuntouttavan työtoiminnan koordinoinnista vastaa kaupungin työllisyyspalvelut. Kuntouttavan työtoiminnan asiakaspaikkoja on tarjolla työllistämispaja Akselissa ja muissa sovittavissa yksiköissä. Työtoiminnan sisällöllinen kehittäminen toteutetaan työllisyyspalveluiden, kaupungin aikuissosiaalityön ja työvoiman palvelukeskuksen yhteistyönä.

Tavoitteena on lisätä kuntouttavan työtoiminnan paikkoja erityisesti juuri Akselissa. Kaupungin sosiaalityön budjetista maksettavan työmarkkinatuen kuntaosuuden määrää pyritään laskemaan asiakkaiden tehokkaamman moniammatillisen aktivoinnin avulla. Kaupungin sosiaalityöntekijän, TE-toimiston työvoimaohjaajan, työvoiman palvelukeskuksen edustajan ja muun tarpeellisen tahon edustama työryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa. Työntekijät/henkilöt ohjataan heitä ensisijaisesti hyödyttävän olemassa olevan palvelun piiriin.

Sosiaali- ja perhepalvelujen tulosalueella työllisyyspalvelujen tulosyksikössä avoinna ollut kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan toimi saatiin täytettyä. Ohjaaja on ollut yhteydessä kaikkiin palvelukeskuksiin ja suurimpaan osaan yksiköistäkin, ja niistä on löytynyt yli 40 uutta paikkaa kuntouttavaan työtoimintaan.

Toivomme että sote-palvelut pysyisivät meillä laadukkaina, vaikka taloustilanne koko maassamme heittelee miinuspuolelle.
Kehityskohteina ennaltaehkäiseviä, taloudellisesti kestäviä, perheitä tukevia lastensuojeluhankkeita. Perhetyön lisääminen tuo tulosta jonkin ajan kuluttua.

 

 

 

 

 

Riitta Haapala,  Sosiaali – ja terveyslautakunnan jäsen ja kaupunginvaltuutettu

 

 

 

 

 

 

VIELÄ  ON  KESÄÄ  JÄLJELLÄ

VIELÄ  TULEE  KAUNIITA  PÄIVIÄ!

ILOISTA  KESÄÄ 

toivottaa

ANTINNIEMEN  ASUKASYHDISTYKSEN  HALLITUS